keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Valkoiset talot, pienet kujat

Olemme ottaneet tavaksemme lähteä liikkeelle heti aamiaisen jälkeen ja se on sujunut jouhevasti. Tulee lähdettyä pois asunnolta eikä tarvitse sen kummemmin miettiä enää liikuntaa, ja loppupäivän voi tehdä mitä mieleen tulee tai olla tekemättä mitään. Yleensä lähden lenkille alas rantaan, jonne on matkaa linnuntietä pari sataa metriä, mutta mutkittelevaa tietä pitkin tuplasti. Mennessä laskeudutaan mäkiä alas ja takaisin tullessa kavutaan koko matka rinnettä ylöspäin. Siinä nousee sykkeet mukavasti, kun vielä lopuksi kapuaa portaatkin kolmanteen kerrokseen. Näillä reissuilla tulee helposti 6-8 km.


Asuntomme on Torreblancan ja Carvajalin tuntumassa, eikä oikein tiedetä kumpaan alueeseen se kuuluu. Kuulimme eilen, että rantasuikale olisi Carvajal ja tämä ylempi Torreblancaa.  Pikkuterassiltamme on näkymät alas merelle ja yläterassilta myös toiseen suuntaan, kumpuileville rinteille. Tänään lähdin taivaltamaan pieniä mutkittelevia kyläteitä pitkin kohti kukkulaa. 


Ei ollut ruuhkaa, eikä juuri muita ihmisiäkään. Tuntui vähän siltä, kuin olisin kävellyt ihmisten takapihalla, niin intiimejä portteja oli vieri vieressä. Parasta alueessa on se, että täällä on pelkästään paikallisten koteja. Teiden ja kujien varsilla ei juuri ollut tyhjiä tontteja ja pienet valkoiset talot nököttivät vieri vieressä, suurin osa ollut siinä jo vuosikymmeniä. Fuksianvärisenä hehkuvat bougainvillet koristivat aitamuureja, jotka suojasivat taloja tehokkaasti uteliailta katseilta. Mummo lakaisi portaitaan, posteljooni ajeli vespalla ja huikkasi pysähtyessään 'hola'. 


Aikamoinen serpenttiini piirtyi Sports Trackerin kartalle, monta kaunista kuvaa painui mieleeni ja jälleen löytyi yksi pikkiriikkinen espanjalainen valkoinen kylä kukkulan rinteellä. Näissä vähemmän tyylikkäissä ja rustiikkisissa taloissa on oma tunnelmansa, ihan erilainen kuin moderneissa. Ja tämä on vain muutaman kilometrin päässä Fuengirolasta. 

Maarit

sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Postikortti Espanjasta


Emme varmasti koskaan ole tehneet matkapäätöstä näin pikaisesti. Espanjan tilanne pandemian suhteen on hyvä, parempi kuin Suomessa, joten se oli ensimmäinen vaihe päätöksenteossa. Olimme tasan kaksi vuotta sitten vuokralla tässä samassa asunnossa, joka on ollut kaikin puolin paras vuokraamistamme ja kun sekin oli nyt vapaana, emme kauaa empineet. 
Nyt olemme täällä ja olemme kokeneet ensimmäisinä päivinä sekä huikean myrskyn että ihanasti lämmittävän Välimeren auringon. Lämpötila on nyt marraskuun puolen välin kieppeillä ollut 20 asteen tuntumassa. Iltaisin ja aamuisin on ollut melko viileää, mutta heti kun aurinko ilmaantuu se tuo tullessaan miellyttävän lämmön. Selkeästi viileämpään suuntaan ollaan silti menossa.

Jälleen on nähty ja todettu asunnon valoisuuden eli isojen ikkunoiden tärkeys. Tässä Aurinkorannikolla, Carvajalissa sijaitsevassa asunnossa on isot korkeat ikkunat kahteen suuntaan ja heikkokin aurinko lämmittää sen päivän mittaan miellyttäväksi, ja illallakin on mukava olla. Asunnot ovat pääsääntöisesti viileitä, siis kylmiä ja kosteita, muulloin kuin kesäaikaan ja auringon lämmöllä on suuri merkitys lämmityksessä. Ja onhan valo hyväksi mielellekin!
Kirjoitin pari vuotta sitten tästä asunnosta, joten en nyt mene siihen sen enempää - täältä löytyy paljon kuvia ja muuta tietoa.


Tulopäivän ilmalla on iso rooli, onko tunnelma pelonsekaisen odottava, onko helleaalto kääntynyt lopullisesti talven puolelle vai ottaako aurinko vastaan avosylin. Ajoimme suoraan kentältä lähirannan rantakuppilaan, chiringuitoon lounaalle, jossa kuuluu ainakin kerran reissussa syödä vartaassa hiillostetut ja suolassa pyöräytetyt sardiinit. Olo oli auvoinen, tätä oli niin pitkään odotettu. Ja lämmintä oli.


Sää vaihtui lennossa hirveään myrskyyn. Siinä oli ihmettelemistä, sillä en ole kokenut koskaan noin pelottavaa ja uhkaavan näköistä keliä. Ulos ei ollut menemistä, koska kaikenlaista roskaa ja palmunlehtiä sinkoili tuulessa eikä juuri päässyt eteenpäin. Jalkakäytävät on edelleen täynnä hiekkaa ja luin aamulla, että yksi rantakahviloistakin oli romahtanut toissapäivänä. Myräkkää oli silti hienoa seurata sisältä, turvallisesti neljän seinän sisältä. 
Illat ja yöt ovat olleet jo selkeästi viileitä. Päivisin noin 17-20 astetta, jopa myrskyn aikana oli ihmeen lämmintä. Silti on käynyt jälleen mielessä, että tämä paikka ei ole talvikuukausien kohde - siis meille ainakaan. Kaipaamme lämpimämpää erityisesti iltaisin, että tarkenisi istuskella ulkonakin.
Tällä reissulla elvytän innostustani kävelyyn ja tavoitteena on tehdä päivittäin kunnon lenkit reippaalla vauhdilla. Alku on ainakin lupaava :) 

Jo kotona mietimme mitä kaikkia ihanuuksia grillaamme täällä. Kuulostaa varmaan hullulta, mutta ruoka, kokkaaminen ja syöminen terveellisesti on niin tärkeää - ja kivaa. Etenkään nyt ei kiinnosta istua ravintoloissa sisällä, mutta emme muutenkaan nauti iltojemme viettämisestä niissä. Lounas välillä rantaravintolassa sen sijaan on nautinnollista ja kotona sitten tirisevät grillissä jättiravut, pienet mustekalat ja maukkaat kalat ja kasvikset ja... 


Vielä pari sanaa lentomatkoista, sillä sitä ehkä epäröin eniten matkustamiseen liittyen. Finnairilta tuli tarkat ohjeet koronaan liittyen; lentoa varten piti ladata puhelimeen koronapassi sekä täyttää Espanjan viranomaisten vaatima Spain Travel Health -aplikaatiossa oleva lomake, joka tarkastettiinkin Malagan kentällä. Koneessa oli maskipakko, jota lentoemännät vahtivat (onneksi) tarkasti eikä esimerkiksi kangasmaski riittänyt. Jos matkustaja oli ruokailun jälkeen liian pitkään ilman maskia, he seisoivat vieressä niin kauan että se laitettiin kasvoille. 

Terveiset Espanjasta!

Maarit




sunnuntai 14. marraskuuta 2021

Roosanruskea - lempeä väri meikissä ja mekossa

/ Kaupallinen yhteistyö: Selected Brands Finland Oy /
Mekko: Prepair Carla 1848 cappuccino

Värillä on väliä. Joko se vie värit kasvoilta tai antaa hehkua. Väärä väri tai sävy voi myös tehdä ilmeen kolkon näköiseksi. Hehkua antaviin väreihin kuuluu naisellinen pehmeä roosanruskea, joka on mitä kaunein väri vaaleaihoisille - ja superkaunis väri silmämeikissäkin. Ruskea ei ole välttämättä helppo värinä ja turvallisimmilla vesillä on yleensä silloin kun siinä on mukana ripaus roosaa. Kuten kuvista näkyy, eri valoissa se näyttää roosalta ja tummemmassa valossa puuterisen ruskealta.

Sain valita yhteistyön puitteissa muutamista mekkoväreistä mieleisimmän eikä sitä tarvinnut kauaa miettiä. Tämän Prepairin Carla -mekon väri 1848 cappuccino on yksi kauneimmista mitä itselläni on.  Kukkakuosien jälkeen paisley-kuvio näyttää niin tyylikkäältä ja on upea kuultavan liehuvassa mekossa.
Kuten Prepairin mekoissa aina, tässäkin on kuminauharesorit hihansuissa ja nappilista edessä, ja mekkoon kuuluu sävy sävyyn alusmekko.
Isadora 01 Muddy Nudes *saatu

Olen luomiväreissä siirtynyt lähes pääasiassa käyttämään myös näitä samoja sävymaailmoja, roosaan taittuvia ruskeita. Sävy on sellainen, että se on ikäänkuin monta astetta ihon sävyä tummempi ja siksi niin luonnollisen värinen, tumma nude. Isadoran luomivärit ovat olleet meikkipussini vakirasioita, sillä niissä on kaksi lyömätöntä ominaisuutta: hyvä pigmentti ja ihanat käyttisvärit meille aikuisille. Tämä paletti 01 Muddy Nudes on täydellinen. Vain vaalein sävy vasemmassa yläkulmassa on jäänyt vähemmälle, mutta kolme muuta ovat ahkerassa käytössä. Tummimmalla saa nostettua loistavasti roikkuvaa yläluomea ja se on riittävän tumma myös silmän ulkonurkkaan ja alaluomella. Väri tuo varjoa ja siten antaa kaunista muotoa silmälle. Loistava hinta-laatu -suhde!
Käytän tumman sävyn häivyttämiseen paksua ja pulleaa Gailapin häivytyssivellintä.

Carla tulee olemaan talvikauden juhlamekkoni ja tänään puin sen vierailulle mustien teräväkärkisten sisä-ballerinojen ja paksujen sukkisten kanssa. Mekko toimii kivasti myös korollisten nilkkureiden tai rentojen maihareiden kanssa.

Mekko on myynnissä nyt ja sitä löytyy ainakin MondayTOsundayHOME -verkkokaupasta.

Nyt pitää ihan kysäistä meikkiasiaa, oletko sinä kokeillut silmämeikissä roosanruskeaa väriä?

Maarit