PIHAHOMMIA JA PIZZAA

Aurinko ei hellinyt tänä aamuna, mutta viis siitä.  Aloitin jo eilen pihan putsaamisen, ja päätin jatkaa tänään heti aamusta, vaikka olikin aika kylmä ja pilvinen harmaus näytti alakuloiselta.  Onpahan piha sitten hoidettu talven jäljiltä ja voi vain nauttia, kun aurinko taas ilmaantuu.

Meillä on viikonloppuna aika isot juhlat, kun tyttärentytär täyttää 4 vuotta. Kaikki on nyt niin pölyistä, harmaata ja väritöntä; jotain keväistä piti saada ruukkuihin raikastuttamaan ilmettä.  Kaupoissa ei tällä hetkellä ole oikein mitään kivaa ulos laitettavaa, enkä halunnut enää keltaisia pääsiäiskukkasia.  Keltainen ei ole muutenkaan niin kovin mieluinen kukkaväri meillä. 

Takapihallamme on pieni mustikkamätäskasvusto, ja kävin leikkaamassa sieltä oksia noihin ruukkuihin.  Ne eivät ole kummoisia kasveja, mutta ovat niin ihanan heleän vihreitä. Raikastivat ne ainakin vähän sisääntulotasannetta ja toivat pienen keväisen tuulahduksen.

Näillä mennäänkin nyt sitten siihen asti, kunnes voi istuttaa ruukkuihin varsinaiset kesäkukat.

Kivikkokukat ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa, niillä onkin aurinkoinen ja lämmin eteläseinusta, missä ne leviävät kovaa vauhtia vuosittain. Tämä palleroinen, ruusunnuppuinen mehitähti on yksi kauneimmista.

Kun olin haravoinut ja lakaissut muutaman tunnin, oli aika siirtyä keittiön puolelle ruoanlaittopuuhiin. Kukkakaalipizza on pyörinyt blogeissa jo jonkin aikaa, ja olin hankkinut ainekset siihen jo valmiiksi. Se on todella helppo ja nopea tehdä - ja terveellinen; ei sisällä jauhoja ja päälle voi laittaa oman mielen mukaan aineksia. Tämä ohje on peräisin Terapiakokkausta -blogista.  En laita ohjetta tähän, koska se löytyy tuon linkin takaa. Tämä pizza on vain niin älyttömän hyvää, että meillä aletaan tehdä sitä nyt säännöllisesti.  Huvittavaa on se, ettei mieheni ole mitenkään erityisesti kukkakaalin ystävä.  Itse asiassa hän ei olisi edes tiennyt mistä pohja on tehty, ellen olisi hehkuttanut sitä etukäteen. Mutta kyllä maistui molemmille!

Sen verran pohjan ohjeesta, että en esikäsitellyt kukkakaalta mitenkään.  Käytin vain kukinnot, ja jauhoin ne monitoimikoneessa.  Heitin ne ensin blenderiin, mutta se ei onnistunut, kone vain kuumeni ja massa jäi sinne pohjalle pyörimään isoina palasina.

Tein pikaisesti pohjan ollessa uunissa tomaattikastikkeen Muttimurskasta (valkosipuli+yrtit), lisäsin teelusikallisen punaviinietikkaa, oreganoa ja valkosipulia.  Normaalisti lisään siihen aina vähän sokeria, mutta nyt jätin sen pois. Päälle laitoin serrano-kinkkua, tuoreita herkkusieniä siivuina, lehtikaalta, mozzarellapallon ja vähän punaista chiliä.  Päälle vielä reilusti emmentalraastetta.

Sitten valmiin pizzan päälle runsaasti rucolaa.  On ihan mielettömän hyvää!  Ja kiitos Maijulle vinkistä, jos luet tätä :o)

En tee yleensä jälkkäreitä, sillä ollaan totuttu kiehauttamaan ruoan jälkeen espressot ja sen kyytipojaksi keksit. Nyt ei syödä keksejä, sillä yritämme olla parisen viikkoa ilman valkoisia jauhoja ja sokeria, joten olikin vähän miettimistä millaista hyvää taikoisi ilman niitä.  Kaapissa oli rasvatonta maustamatonta jogurttia, ja lorautin sitä lasin pohjalle. Sitten pilkoin haarukalla mangopaloja ja banaania, lisäsin ne jogurtin päälle ja sitten vielä mansikoita ja chiasiemeniä.  Purutuntumaksi paahdoin pannulla manteleita.  Banaani toimii kyllä hyvin makeuttajana, eikä kaivannut sokeria yhtään.
Kuvasin jälkkärit näiden Samujin Haville suunnittelemien servettien kanssa.  Luin näistä jo joulun tienoilla, mutten löytänyt niitä silloin mistään.  Tänään sitten onnisti ja nappasin ne mukaani ruokakaupasta. Tykkään kovasti niiden syvänsinisestä väristä ja kivasta pehmeästä graafisesta kuviosta.

Eikös se olekin niin, että kun on jokin deadline, niin saa tehtyä asioita rivakasti?  Näin kävi pihankin kanssa. Vielä on hiukan hommaa, kun keräilen nurmikolta talven aikana pudonneet oksat ja parannan kukkapenkkejä kompostilla, mutta niitä ehtii tehdä myöhemminkin.  Nyt voi katsella ympärilleen jo vähän levollisemmin mielin.

Puuhakkain terkuin Maarit