Siellä Espoon Rantaraittia pitkin tarpoessani mietiskelin niitä asioita, mitä jäin erityisesti kaipaamaan Espanjasta.
Tietenkin sitä uskomatonta valokylpyä, mistä saimme nauttia lähes päivittäin - tälle matkalle taisi osua vain 4-5 pilvistä päivää. Lämpöä. Se vain on niin, että vaikka siellä voi olla maaliskuussa viileääkin, niin silti lämpötilat pyörivät 15 ja 20 asteen kieppeillä. Useina päivinä asteita oli kuitenkin selvästi yli 20.
Tässä tärkeimpiä pieniä ja konkreettisia asioita, mitä jäin kaipaamaan:
Rentoa elämänmenoa. Tämä herra oli tehnyt kätevän pikku baaripöydän ikkunansa alle, johon hän asettui kuvattavaksi hyvin mielellään leveä hymy kasvoillaan. Lasi, jos toinenkin uppoaa siinä kotikadun lämmössä istuskellessa. Voih!
Hedelmiä, vihanneksia, kaloja, äyriäisiä...Tuoreita ja värikkäitä. Paras valikoima on pienissä 'alan' liikkeissä, ja hintataso on selvästi edullisempi kuin marketeissa, vaikka sielläkään ne eivät maksa paljoa.
Pikku satamia, missä huilaavat kauniit purjeveneet ja värikkäät pikkupurret. Kova kuhina käy, kun kalastajat saapuvat pyydyksiltään. Meren ja kalansaaliin tuoksu, ja ahavoituneet kalastajat puhdistelemassa verkkojaan.
Pieniä kahviloita, joita löytyy joka nurkalta ja aukiolta sekä mielettömän hyvää kahvia. Aivan joka paikassa. Kahvittelu on myöskin mutkatonta, kaukana hifistelystä. Cafe Bar'iin mennään yksinkertaisesti kahville. No, toisinaan kyytipojaksi menee myös brandy, mutta menköön. Siellä on yleensä myös aikamoinen hälinä, kun vaihdetaan kovaäänisesti kuulumiset tiskin takaa ja pöydästä pöytään.
Jooga- ja kävelylenkkejä rannoilla ja kilometrien pituisella rantatiellä. Lämmössä.
Tuoretta, lämmintä, tuoksuvaa rapeakuorista leipää, jota haettiin joka aamu alakerran kaupasta. Iso leveä patonki maksoi 0,80 e. Leipä paistettiin paikan päällä, ja sitä oli saatavilla aina. Jokaisesta pikkumarketista ja tietenkin konditorioista, mitä kylältä löytyi vielä lähes joka korttelista.
Lähes poikkeuksetta istuimme joka aamu kaffeella omalla parvekkeella merta tuijotellen.
Meren läheisyyttä. Välillä se levittäytyi täysin tyynenä silmiähivelevän sinisenä, mutta saimme kokea huikean myrskynkin, jolloin se velloi ja pauhusi kuin viimeistä päivää. Se oli tietenkin lainelautailijoille se päivä, mitä oli odotettu ties kuinka kauan.
Vaikka kotiinpaluu Suomen kylmään kevääseen olikin ankea ja jopa shokkikin, niin kaikki se unohtui, kun täällä odottivat ikävissään mummin pienet tylleröiset. Voi sitä halausten ja suukkojen määrää, kun eilen näimme 4,5 viikon jälkeen! <3
Maarit
Oi mitä värejä lomaelämässä on ollutkaan! Kyllä täälläkin kesää ja värikkyyttä kohti onneksi mennään
VastaaPoistaToivotaan, että nämä ilmat vihdoin lämpenisivät. Kevät on kyllä niin ihana vuodenaika, kun kaikki on vielä edessä, kesästä puhumattakaan...
PoistaEi ihme, että on vähän Ankeisen tunnelmat, kun tänne harmauteen saapuu...
VastaaPoistaOi, mitä kuvia ja tunnelmia tuolla lämmössä onkaan, alkoipa niin haluttaa taas lämpöön ja aurinkoon, kuulen meren kohinan melkein jo korvissani ;)
Mutta ihana vastaanotto sulla kyllä oli <3
Tsemppejä arkeen ja toivoma, että täälläkin kevät saapuu piakkoin!
Lomailu etelässä rospuuttoaikaan on kyllä parasta; kontrasti lämmön ja luonnon kanssa on niin valtava. Kyllä tähän taas tottuu, päivä päivältä :) Mukavaa viikkoa sinulle!
PoistaHienoja kuvia! Tuli kaipuu Espanjaan valoon ja aurinkoon...
VastaaPoistaKiitos! Me ollaan vissiin kuljettu aika samoja reittejä :) Kohteena se on mitä mainioin...
PoistaValo tekee ihmeitä! Sinä olet onnellisessa tilanteessa, kun aurinkoa sinulle on suotu talven mittaankin. Kevättä, lämpöä kaivaten! Tuija
VastaaPoistaOlen nyt vihdoinkin siinä elämäntilanteessa, että voin toteuttaa pikkuhiljaa näitä unelmiani <3. Toivotaan, että nuo ennusteet alkaisivat vähitellen pitämään paikkansa; tänään piti olla reilusti plussan puolella, mutta täällä ainakin oli hirveä tuuli, joka meni luihin ja ytimiin, ja hyvä jos nousi pariin plussaan.
PoistaTunnistan nuo tunteesi... Samanlaiset on fiilikset joka kerta,kun kotiudun etelä-Ranskasta olipa vuodenaika mikä tahansa. Muutaman päivän ajan on "hukassa". Kirjailija/maailmanmatkaaja Kyllikki Villa kirjoitti jossain kirjassaan,kun lentomatkat ovat niin nopeita,niin mieli/sielu tulee vähän
VastaaPoistamyöhemmin perille. Toivottavasti saisimme lämpimiä ja aurinkoisia kevätpäiviä. (nyt sataa vettä ja 1 aste lämmintä). Aurinkoa odotellessa... /t. Helena
Juuri noinhan se menee, kuten Kyllikki kirjoittaa... Toivotaan sieluillemme sitä valoa ja hiukan lämpöäkin :) t Maarit
PoistaPakko se vaan on sopeutua tähän kuukausista julmimpaan, huhtikuuhun - kun mieli halajais jo lämpöä ja keli senkun keikuttelee loputtomiin ees taas...
VastaaPoistaVoi sinä onnellinen, kun olet kylmän jumit saanut kuitenkin purettua niskasta jo lämpöisessä. Auttaa sekin kummasti.
Nyt saat paistatella - aurinkoa odotellessa - lastenlasten hellässä huomassa <3 Sekin on ihanaa!
Juu, en valita todellakaan - loma oli ihana, ja nyt nautitaan täällä tästä kevään odotuksesta. Se on minusta parhaimpia vuodenaikoja, kaiken herääminen eloon!
PoistaKylläpä tulee hymy huulille Espanjan kuviasi katsellessa. Kiitos kaikista lomakertomuksista, ihanaa että voit viettää siellä useamman viikon kerrallaan. Minä pääsen noihin iloihin kymmeneksi päiväksi piakkoin ja odotan kyllä innolla. Kauniita kevätpäiviä toivottelen sinulle myös kotimaisemissa ja mukavia hetkiä lapsosten kera! :)
VastaaPoista-M-
Kiitos paljon, samaa toivottelen sinulle! Ja aurinkoista matkaa sinne upeisiin Espanjan maisemiin ja vehreyteen. T Maarit
PoistaTuo sun Carpe diem -koru. Ihastelen sitä aina, kun tavataan, ihastelen sitä nytkin. Se vaan on <3 Ihania ovat kyllä kuvatkin. Toivottavasti viimeistään eilinen aurinkopäivä helpotti kotiutumista.
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua!
<3 Nyt on olo auvoisa, kun käytiin pohjoisilla lumilla nauttimassa auringostakin! Tsemppiä työviikkoon! :)
Poista