Tällaiset haasteet ovat oivia juttujen aiheita, niitä on ihanaa lukea ja hauska kirjoittaa. Edellinen ja ensimmäinen oma haastekirjoitukseni on tammikuulta '3 hyvää asiaa', joka oli hyvä tapa kertoa omasta persoonastakin vähän enemmän. (Uusille lukijoille: juttu löytyy täältä).
Näissä haastejutuissa, mitä olen lukenut, on kerrottu paljon sisustuksen yksityiskohdista, mutta kun aloin itse miettimään tätä aihetta, niin en voinut olla sivuuttamatta itse taloa. Rakasta kotiamme, josta emme 14 vuoden asumisen jälkeenkään muuttaisi yhtään mitään.
En keksinyt itse sisustuksesta sellaisia yksityiskohtia, mitkä olisin pystynyt listaamaan sellaisenaan. Niinpä TOP 5 -aiheiksi tulivat nämä: talo / valo / tila / tiiliseinä / varasto.
Koti on kokonaisuus, yhtä ilman toista ei ole.
1. Talo (ja tarina)
Alue Espoossa kasvoi sakeaa metsää, kun tarvoimme puiden keskellä lumisena talvena katsomassa tätä tonttia. Meitä askarrutti puiden paljous ja miten paljon ne päästäisivät valoa tontille ja sisään taloon. Silloin tämä oli ensimmäinen talo tällä mäen nyppylällä ja oli vaikea kuvitella kokonaisuutta. Eikä edes tiedetty, minkälainen tästä pienestä alueesta muodostuisi, sillä tiekin rakennettiin vasta siinä vaiheessa, kun aloitimme projektia. Lyhyt matka keskustaan (n. 20 min autolla), mun työpaikkani sijainti ja meren ja luonnon läheisyys tekivät ostopäätöksestä lopulta helpon. Tässä vaiheessa alkoi juniorin ylipuhuminen näin kauaksi muuttamisesta (Espoon Mankkaalta) ja skootterinkiilto silmissä hän suostui muuttamaan kanssamme tänne korpeen.
Itse talon suunnittelu sai lähtölaukauksen keskustassa Uudenmaankadulla Bar 9:n kohdalla, kun törmäsimme sattumalta mieheni vanhaan hiihdonopettajakaveriin, arkkitehti Seppo Mäntylään. Sepon töissä miellytti erityisesti välimerelliset terassit sekä talon yksinkertainen, selkeä ja ajaton tyyli. Rakennus on täysin suorakaiteen muotoinen, mikä teki siitä myös kustannustehokkaan. Terasseja on kaksi, toinen talon julkisivun mittainen (alakuvassa) ja toinen autokatoksen päällä (yläkuvassa). Piha-alueisiin ei olla erityisemmin panostettu, sillä elämä pyörii kesäaikaan enimmäkseen terasseilla, silloin kun ei olla mökillä. Kaikkea ei vaan ehdi millään hoitamaan.
2. (Tärkeintä on) Valo
Jos pitäisi ja pystyisi määrittelemään yhden asian kodissamme, sen tärkeimmän, niin se olisi ilman muuta valo. Se on meille molemmille jokaisen päivän ilo ja eliksiiri. Tuntuu, että täällä sitä on hiukan silloinkin, kun ulkona on harmaata ja pimeää.
Meillä on julkisivun puolella korkeat kapeahkot ikkunat ja kahdet tuplaovet terassille niiden lomassa. Tykkään niiden luomasta kodikkaasta ilmeestä ja myös niiden pesu on vaivatonta. Seppo suunnitteli yläkerran pohjaratkaisun myös siten, että missä tahansa seisot, näet joka puolelta ulos.
3. Tila
Alakerrassa meillä on miehen työaula, saunatilat, entiset lastenhuoneet ja isot varastotilat. Lastenhuoneista toinen on oma 'työhuoneeni' ja toinen toimii vierashuoneena ja milloin minäkin.
Yläkerrassa on makuuhuone, mutta muuten tila on avoin. Elämme aikamoisessa akvaariossa, mutta tässä vieressä on ainoastaan pihaan-ajo viereisille taloille, joten kovin monia silmäpareja ei ole sieltä tiirailemassa sisälle.
Olen aina rakastanut loft-tyyppisiä ratkaisuja ja olemme monesti puhuneetkin, että jos jostain syystä pitäisi rakentaa vielä, tekisimme jotain samantyyppistä uudelleen. Sanoin pitäisi siksi, että oli se sellainen parin vuoden urakka, että ei kiitos enää.
Keittion suunnasta katsottuna olohuone on toisessa päässä.
Olohuonepäädystä aukeaa telkkarinurkkaus. Se piiloutuu näppärästi kulman taakse, vaikka on käytännössä samaa tilaa. Myös telkkari on huomaamaton seinällä ja täällä voi toinen katsoa sitä rauhassa ja häiritsemättä.
Olohuoneesta keittiön suuntaan näkyy tiiliseinän rajaama makkari ja sen vieressä oleva oviaukko johtaa pieneen tilaan, missä on mun vaatekaapit, meikit ja muut päivittäin käytettävät romppeet. Herään aina aikaisemmin ja tämä on kätevä systeemi, koska saan rauhassa 'mellastaa' ja pukeutua aamuisin.
4. Tiiliseinä
Vieläkin meitä naurattaa, kun muistelemme rakennusajan vilkkaita keskusteluja Sepon kanssa tästä tiiliseinästä. Hänen mielestään se ei sopinut tyyliin eikä oikein millään lämmennyt tälle. Mutta tämä oli varmaan ainoa asia, mitä olin aina ehdottomasti halunnut kotiini ja mitä ihailin lehtien sivuilla. No, sain kuin sainkin pitää pääni. Tästä on ollut iloa - uskallan sanoa - päivittäin. Miten se tuokaan lämpöä, tunnelmaa ja kodikkuutta.
Vanhat purkutiilet löydettiin sattumalta navetan takaa mökkimatkalla. Saimme ostettua koko läjän sammaloituneita ja likaisia vanhoja tiiliä ja putsasin ne tontilla teräsharjalla ja muilla vempeleillä. Muutamissa lukee vieläkin Porin Tiilitehdas 1963 ja ne on purettu Mieslaulun talolta. Tiilet muuttivat Espooseen ja jatkavat historiaansa täällä.
Tiiliseinän toinen puoli on makuuhuoneen puolella. Punertava penkki, mikä on tuossa etualalla, löytyi tontilla olleesta purkukuntoisesta majasta ja on nyt suuri aarteeni. Putsasin maaleja siitä pois, mutta punainen väri oli syöpynyt niin syvälle, että se jäi tuollaiseksi kuultavaksi. No, se mätsää seinän kanssa hyvin.

5. Varasto
Täältä ei ole nyt yhtään kuvia, sorry. Vaikka se onkin yksi tärkeimpiä ratkaisuja ja ennenkaikkea yksi tärkeimmistä päätöksistä talossamme. Siis jättää riittävän iso tila rohkeasti varastointiin. Se on vajaa 30 m² ikkunallinen lämmin varasto, missä on seinällinen varastohyllyä suksien, lautojen, monojen ja muun ärsyttävän tavaran säilytykseen. Sinne johtaa ovi suoraan alakerran aulasta ja on näin integroituna osa tilaa eikä varastokoppi, mihin pitää erikseen mennä.
Pyykkihuolto hoidetaan yhdellä seinustalla ja kuivaajan lisäksi olemme asentaneet pitkän tangon leveän tason päälle, mihin voi ripustaa kaiken sen mitä ei voi laittaa kuivaajaan. Tason päällä voi viikata ja kääriä (ja säilyttää pyykkejä=silityspinoa, kun laiskuus vaivaa). Ompelukone on myös aina valmiustilassa tason päällä.
Siellä on korjattu skootteria ja säilytetty fillareita, kun ollaan pois. Lisäksi siellä on ylimääräinen jääpakastinkaappi, että saadaan säilöttyä talven marjat ja muut.
Mankelikaappikin löytyy välitilasta. No, siitä otin tänään yhden vähän huonon kuvan... Olen piilottanut mankelin näppärästi keskeltä aukeavien kaappien taakse ja samassa kaapissa on vuodevaatteiden ja pyyhkeiden säilytys. Tässä samaisessa tilassa on seinästä kattoon kenkähyllyjä ja pitkä rekki takeille ym. Ei kovin esittelykelpoinen walk-in-closet tila, mutta tärkeä.
Jotta täällä puuhastelukin olisi kivaa, mulla on varastossa vanhat stereot ja kuuntelen usein silittäessäni ihanaa Aki Sirkesaloa.
Tämä juttu Glorian Kotiin tehtiin pari vuotta muuttamisemme jälkeen - ja edelleenkin voimme todeta, että onhan se valo tärkeintä!
Lempeitä unia,
Maarit