sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Hetkiä viikolta



Täällä ei oikeastaan tapahdu juuri mitään - ja silti niin paljon. Emme ole tällä reissulla ainakaan vielä tehneet mitään pidempää automatkaa. Ehkä sade ja loputtoman tuntuinen kova tuuli sotkivat tahtomattaan suunnitelmat. Nyt kun aurinko taas porottaa, ei tee mieli lähteäkään minnekään pidemmälle. Emme stressaa, sillä olemme jo aiempina vuosina nähneet niin paljon, että nyt voi vaikka levätä laakereillaan tämän loppuajan. Olen tainnut ansaita tämän ihan lorvailulomanakin. Ja tuntuu, että ne ajat, jolloin piti nähdä ja koluta paikkoja loputtomiin, ovat menneet. Nyt voi nauttia pienestikin.


Lauantai-illan iltakävelyn varrella nappasin tämän kuvan Plaza del Carmenilta. Jouluvaloja ei ole vielä sytytetty, mutta koristeet on jo valmiina. Pieni kirkko on niin idyllinen ja kaunis.

Tämän paikan parasta antia on ranta ja meri - rantakatua riittää kilometritolkulla ja se on ihanteellinen lenkkeilyyn myös siksi, että kynnys lähteä liikkeelle on matala - meren tuoksu, aurinko ja fiilis houkuttelevat. Asumme Torreblancan alueella ja kävelemme usein rantaa pitkin itään Carvajalin suuntaan, koska siellä ei juuri ole porukkaa. Lähdimme eilen yhdessä lauantailenkille, sillä mies on usein päivisin golf-kentällä ja minä teen lenkit silloin itsekseni.


Hiekkarannan chirinquitoissa pöhisevät grillit ulkona ja ne houkuttelivat paluumatkalla tuoksullaan lounaalle meidätkin. Joka reissulla pitää syödä ainakin kerran nämä grillatut sardiinit! Rannat olivat tyhjiä (koska talvi), tuttu karvaturriparivaljakko odotteli isäntiään baaritiskiltä, meri kuohui ja kävin kastelemassa meressä lenkkaritkin.


Viikon kohokohta oli tapas- ja viini-ilta mukavien naisten seurassa. Jännää, sillä en ole aiemmin täällä ollessamme tutustunut kehenkään. Nyt tähän johdatti Anne Samppanjaa muovimukista -blogista, johon tutustuin syksyisellä Saarenmaan -reissulla - silloin kävi ilmi, että olemme täällä samaan aikaan ja asummekin ihan lähekkäin. Hän tunsi Gian Matkakuume -blogista ja mukaan liittyivät hänen kaverinsa Riika, taiteilija joka myös opettaa maalausta sekä Ida Idaadelia -blogista. Vaikka ikähaitari oli laaja, meillä riitti juttua - ja ihan kaikesta muusta kuin blogeista, vaikka sattumalta se olikin yhdistävä tekijä. Yhden asian päätin, nimittäin menen Riikan maalauskurssille, kunhan hän tulee Suomeen keväällä.
Olemme testanneet tapaamisissamme eri tyylisiä paikkoja, ja nyt istuimme iltaa nauttien ihania tapaksia hyvin perinteisessä Taberna El Callejon'issa. Kaikki muu sisustuksessa, paitsi nuo härät, oli kohdallaan. Hyvin espanjalaista ja aitoa. Siellä tapakset eivät olleet tyypillisesti lasitiskissä valmiina, vaan ne valmistettiin asiakkaan tilauksen mukaan. Söimme ison mustekalan grillattua lonkeroa (pulpo), gambas pil-pil -rapuja, juustoja, mereneläväpalleroita - ja viiniä, koska Wine Ladyt olivat liikkeellä. Söin pulpoa ensimmäisen kerran, koska olen aina kuvitellut sen olevat sitkeää. Mutta se oli kaikkea muuta, sanoisin, että se muistutti vähän broileria.


Joka päivä on kahvittelupäivä. Kahvit yritetään juoda kotiterassilla, aina kun tuulet sallivat. Uusin suosikkini on pikku maitotilkalla aateloitu vahva espresso, cortado. Sen kanssa maistuu liiankin hyvin pastel de nata, vaniljakreemillä täytetty lehtevä pikkuleivonnainen.
Näitä sitten sulatellaan Suomessa.


Auringonsäteitä viikkoosi!

Maarit


14 kommenttia:

  1. Varmaan kivalta tuntuu kun tutustuu uusiin samanmielisiin ihmisiin siellä. Voi noita "moppikoiria". Kivaa ja kaunista uutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut todella mukavaa ja ennenkaikkea on kuullut kaikenlaista kiinnostavaa tähän kohteeseen liittyen. Koirulit ovat ihmeen rauhallisia, siinä ne makoilivat keskellä kävelykatua eivätkä olleet moksiskaan, vaikka kaikki pysähtelivät ihmettelemään moppeja :)
      Kiitos paljon ja mukavaa marraskuun viikkoa sinnekin!

      Poista
  2. Taas kuulostaa niin ihanan rauhoittavalta ja kivalta teidän siellä olo. Ja hauska myös tuo uusi tuttavapiiri, joka sekin kuulostaa tosi mukavalta.

    Karvakoirat näyttää ihan siltä, että turkit on tehty paksusta villalangasta :).

    Kiitos näistä valonpilkahduksista Maarit <3. Täällä jatketaan samoissa hämärissä tunnelmissa kuin tähänkin asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä sitä miettii, että pitäiskö tehdä tai liikkua enemmän, mutta ei pidä. Nyt tuli niin ihanat ilmatkin takaisin, että kävelen päivittäin megalenkin rannalla ja se saa riittää tekemiseksi. Kotona taas odottaa erilaiset velvollisuudetkin, joten nyt vedän henkeä hyvällä omallatunnolla.
      Niillä on rastat koko kropassa ;o)

      Aurinkoterkut <3

      Poista
  3. Voi miten ihanat "mopit". Mua aina naurattaa toi rotu, koska ne näyttävät suloisilta lattimopeilta. :D

    Mun mielestä juuri oikeanlaista lomaa on olla tekemättä mitään tai antaa vaan fiiliksen viedä. Arki on yleensä niin suunniteltua, että on hyvä luopua siitä edes lomalla.

    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nähnyt tuon saman moppiparin ennenkin, pari vuotta sitten - sama meno oli silloinkin, ne makasivat rantabaarin edustalla odottaen isäntiään :)
      Kuten Annukalle kirjoitinkin, olen ansainnut tämän lepoloman. Ei olisikaan mitään järkeä lähteä näillä keleillä istumaan autoon; istun mieluummin auringossa ja ulkona.
      Samoin sulle Jonna!

      Poista
  4. Tosi kivoja hetkiä on viikkoosi mahtunut. Olipa kiva, että sait kahvitella uusien ystävien kanssa sielläkin!
    Kaunista viikkoa sinulle Maarit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden naisten tapaaminen on antanut kivaa lisäpiristystä arkeen; ja niin ihanaa että he ovat järjestäneet aikaa tapaamisille, sillä yhtä lukuunottamatta he ovat täällä ihan töissä ja elävät normiarkea. Todella kivaa porukkaa!
      Aurinkoa viikkoosi Outi! <3

      Poista
  5. Ihania hetkiä ja vaihtaisin oitis tämän pimeyden tuohon valoon. Ei maistu viinilasillinenkaan täällä miltään. Teidän loma kuulostaa ihan täydelliseltä, hitautta, rentoilua ja hyvää ruokaa. Nauti säteistä, sillä täällä niitä ei ole tiedossa. ps. kivat mopit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi edes ajatella sitä pimeyttä vielä - mutta se lohduttaa, että siihenkin taas kummasti tottuu. Sekin tuntuu oudolta, että pitäisi ajatella joulua, laittaa kotiin jotain jouluista - huh, ei onneksi ihan vielä.
      Valonsäteitä sinulle täältä <3

      Poista
  6. Vitsit mäkin haluan kokea joskus tuon, ettei tarvitse juosta paikasta toiseen,kun on ne jo nähnyt:) Toisaalta mä kyllä tykkään nähdäkin jotain uutta aina reissuilla ja harvemmin menen samoihin paikkoihin uudestaan. No olen ollut pari kertaa, mutta periaatteessa on kiva kokea uusia paikkoja, mutta sitten taas on varmasti ihana vaan olla, kun tietää, että siellä ne on ja ne on nähty:)
    Huiput nuo moppikoirat, katsoin ensin, että ne oli mattoja, mutta hei, ne olikin oikeita:) Nähdään pian ja mukavaa loppuaikaa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö minusta tuntuu että mulla ikäkin tekee sen, ettei enää niin kiinnosta eikä ole tarvetta nähdä ja kokea maailmaa. Kun lähdetään reissuun, mennään hakemaan lämpöä ja valoa ja oleilemaan. Ihan parasta on se, kun tietää missä mitäkin on eikä mene aikaa asioiden tai ruokapaikkojen selvittelyyn - eli helppous. Tämmöinen aikakin on näköjään koittanut ja se on pelkästään ihanaa.
      Nähdään ja valoa sinne! <3

      Poista
  7. Ihan mielettömiä kuvia ja ihanat te ja se, että on löytynyt kamuja sieltä ja blogikamuja. Olette kyllä pelastautuneet hirveimmältä kuukaudelta ikinä, en muista onko marraskuussa aurinko näyttäytynyt kertaakaan, pimeää ja sataa ja sataa. On ihan veto veks tällä hetkellä.

    Oikein ihania reissupäiviä ja kohta taidatte matkata jouluisaan Suomeen. <3

    VastaaPoista
  8. Kyllä lomailuun tulee ihanaa lisää, kun tutustuu ihmisiin. Minullakin on nyt kiva mennä Espanjaan yksinkin, kun tietää että juttukavereita riittää. Ja on kyllä ihanaa, että saatte olla ihan rauhassa ja ilman tarvetta koko ajan olla menossa. Viikko on kyllä lyhyt aika, pitää koko ajan laskea jälkellä olevaa aikaa :)

    VastaaPoista