tiistai 12. toukokuuta 2020

Neljä asiaa minusta


On ollut niin ilahduttavaa huomata, miten lukijamäärät ovat kasvaneet hyvää vauhtia täällä blogissani. Siitä lämmin kiitos teille kaikille, jotka yhä uudelleen ja uudelleen palaatte lukemaan juttujani <3
Uusia lukijoita on tullut myös niin paljon, että nyt onkin hyvä aika laittaa tänne uudelleen 'Neljä asiaa minusta' -juttu, minkä julkaisin marraskuussa 2018. Päivitin sitä hieman, mutta pääosin asiat ovat täsmälleen samat.

Tämä haaste toi mukanaan paljon muistoja, kun jouduin välillä kaivelemaan asioita oikein urakalla. En nimittäin halunnut päästää itseäni helpolla, joten päätin listata tähän sellaisia asioita, mitkä ovat sykähdyttäneet mieltäni ja mistä on jäänyt mieleenpainuvia muistoja.



NELJÄ PAIKKAA, JOISSA OLEN ASUNUT

1. Kokkola - olen syntynyt Kokkolassa ja asuin siellä 6-vuotiaaksi asti.
2. Helsinki - pääkaupunkiin muutettuamme ensimmäinen, väliaikainen kotimme oli Uudenmaankadulla, ja sen jälkeen Lapinlahdenkadulla useita vuosia. Sieltä suuntasimme perheen kanssa Espoon Soukkaan siinä vaiheessa kun lännessäkin alkoi lähiörakentamisen nousukausi.
3. Kirkkonummi - parin vuoden pyrähdys Masalaan. Se tuntui siihen aikaan kyllä varsin sivussa olevalta paikalta asua.
4. Espoo - täällä asumme edelleenkin ja vuosiin on mahtunut muutama kohde Länsiväylän varrelta enkä muuttaisi täältä minnekään.


Kotikatu Kokkolassa

NELJÄ TYÖPAIKKAA, JOISSA OLEN TYÖSKENNELLYT


Näihin oli pakko ottaa mukaan kaksi nuoruuden kesätyöpaikkaani, sillä olen aikuisiässä ollut töissä ainoastaan kahdessa eri yrityksessä.

1. Ensimmäisiä kesätyöpaikkojani oli Helsingin keskustassa sijainnut Valion Juustotehdas, missä olin juustonpunnitsijana. Muistan kuinka hihnat kuljettivat jättimäisiä emmentalkiekkoja vaa'alle ja minun tärkeä tehtäväni oli kirjata paino muistiin. Palkka maksettiin markkoina ja luovutettiin ruskeassa kirjekuoressa.
2. Tilgmannin Kirjapainossa olin parinakin kesänä siivoojana. Muistan, että tein töitä joskus viikonloppuinakin ja se tiesi siihen aikaan hulppeaa tilipussia nuorelle.
3. Pukevassa aloitin pari vuotta kirjoitusten jälkeen ja olin ensin muutaman kuukauden nuorten farkkuosastolla, Puck'sissa, myyjänä ja sitten pääsin mainososastolle mainossihteeriksi - oi että se oli kiinnostava työpaikka. Kappa-keskus Pukeva eli myöhemmin vain Pukeva oli 70-luvun lopulla Suomen huippumuodin keskus ja monella tavalla edelläkävijä. Kuinka moni teistä muistaa tai tietää Pukevan?
4. Toinen vakituinen työpaikkani on Lumene, mutta kun aloitin v. 1980 tuotepäällikkönä Max Factorilla, yrityksen nimi oli vielä Noiro. 15 vuotta sujahti kansainvälisen meikkimaailman parissa, mutta varsinainen kosmetiikan korkeakoulu itselleni oli Lumene. Olin Lumenella kaikkiaan 21 vuotta.
Ihana ja niin mielenkiintoinen työpaikka meikkien ja trendien parissa!





NELJÄ OHJELMAA, MITÄ OLEN SEURANNUT TV:SSÄ (ei saa olla Netflix tms)


Mies meinasi kuolla nauruun, kun yritin keksiä näitä ohjelmia.
Kaikki 'suosikki'ohjelmat oli jostain 80-luvulta eivätkä todellakaan mitään Netflixejä! :D Näitä oli hirveän vaikea valita, kun en ole mitenkään aktiivinen TV:n katsoja - en koskaan istu sohvalle ja avaa telkkaria katsoakseni mitä tahansa sieltä tulee. En ole myöskään ikinä katsonut yhtään jaksoa Salkkareita tai Kauniita ja Rohkeita...
Tämä ei silti tarkoita ettenkö katsoisi lainkaan, katson valikoiden ja ihan kaikenlaista. Meillä onkin yleinen vitsin aihe se, kun huudahdan miehelle, että tuleeks meille jotain kivaa tänään telkkarista? <3

1. Karppi - katsoin tämän miehen suosituksesta Yle Areenasta ja jäin niin koukkuun,  että seurasin peräkkäisinä päivinä koko sarjan. Tosin tämä nyt meneillään oleva kausi on suuri pettymys. Juoni etenee hitaasti eikä mumisevista puheista saa selvää.
2. Hill Street Blues - suoraan 80-luvulta. Ihana tunnusmusiikki ja tyypit! Muistaako (tai tietääkö) tätä kukaan muu?
3. Vain elämää - eihän tätä voi olla katsomatta. Parasta perjantai-illan kotoilua: loikoilua sohvalla ja pientä naposteltavaa.
4. Taiteilijan tytär - tämä sarja tuli muistaakseni myös 80-luvun alussa. Ehkä mieleenpainuvin tässäkin oli sarjan tunnusmusiikki, Nana Mouskorin laulama Only love. Tarinasta en enää muista paljoakaan, mutta ainakin yltiöromanttinen se oli ja edelleenkin, kun joskus kuulen tuon kappaleen, tulee lähes kylmät väreet.


Halsualla mummolan pihasaunan portailla istuimme aina lauantaisin saunan jälkeen 


NELJÄ PAIKKAA, JOISSA OLEN KÄYNYT


Tässä ei ole sitten mitään logiikkaa, miten nämä neljä valikoituivat, mutta yhdistävänä tekijänä ovat yksinkertaisesti kivat muistot ja ihanat maisemat. Niin monia muitakin ihania paikkoja on tullut koluttua, että oli vaikea valita vain neljää...
Nyt korona-aikaan on erityisen tunteikasta muistella näitä paikkoja ja matkoja, kun ei yhtään voi tietää mihin suuntaan maailma on menossa ja mitä on edessä tämän pandemian jälkeen.

1. Halsua - molemmat vanhempani ovat täältä kotoisin. Vietin kaikki lapsuuteni kesät Halsualla, mutta mummoni kuoleman jälkeen, kun talo myytiin, en ole juurikaan siellä käynyt. Kolme vuotta sitten teimme muistelomatkan niihin maisemiin, kävimme hautausmaalla ja ajelimme kaikki kylätiet läpi. Se oli tärkeä ja haikeakin matka ja ne olivat mielessäni jäähyväiset lapsuus- ja nuoruusajan muistoille.
2. Mallorca ja Palma, Espanja. Mallorca on ihana saari ja Palma yksi viehättävimmistä Euroopan kaupungeista. Rento ja monipuolinen saari, upeat rannat ja hyvä shoppailukohdekin.
3. Bretagne ja Normandia - olen aina rakastanut Ranskaa, vaikkakin viime vuosina lomailu siellä on jäänyt vähemmälle. Teimme automatkoja Atlantin rannoillekin aikoinaan, kun lapset olivat pieniä. Maisemat siellä ovat huikeat, maaseutu kaunista ja seesteistä - ja tietysti se ranskan kieli mitä olen aina rakastanut.
4. Thaimaa - ikisuosikkini, vaikka olen käynyt siellä jo ties kuinka monta kertaa. Arvostan sitä, että sinne pääsee suorilla lennoilla vaikka matka on pitkä. Aina lämmintä, ihanaa ruokaa, upeita rantoja ja edullista. Ja turvallistakin, ainakin niissä kohteissa missä olemme olleet. Emme nykyään enää etsi jännitystä tai elämyksiä vaan takuuvarmaa lämpöä.




NELJÄ RUOKAA, JOISTA PIDÄN


1. Kasvisruoasta ihan yleisesti ja yhä enemmän. Se on värikästä ja terveellistä.
2. Lähi-idän ruokamaailma - sen monipuolisuus, kasvispitoisuus ja ihanat mausteyhdistelmät
3. Kala grillattuna ja erityisesti haluan mainita tässä hauen, sillä sitä vähätellään aivan syyttä. Haukifile hiiligrillillä grillattuna ja päälle vain suolaa ja oliiviöljyä, mihin on pilkottu valkosipulia - yksinkertaisesti taivaallisen hyvää!
4. Thairuoka




NELJÄ JUOMAA, JOISTA PIDÄN


1. Suomalainen hanavesi ja itsetehty raikas kuplavesi; en osta periaatteesta koskaan pullovettä Suomessa.
2. Hyvä täyteläinen punaviini, peittoaa valkkarin ja skumpankin. Samppanja on fiilistelyjuoma joka sopii tiettyihin hetkiin ja heittäytymisiin, mutta jos olen ihan rehellinen, niin ei sen maku ole se juttu...
3. Rakastan hyvää kahvia ja kahvihetkiä.
4. Silloin harvoin, kun tilaan jossain drinkin, se on useinmiten hapokkaan raikas gin tonic tai caipiroska.


Kun vauhtiin pääsi, listaa olisi voinut jatkaa vaikka kuinka ja mietinkin, että tuskin tulisi mietittyä tällaisia asioita, ellen kirjoittaisi tätä blogia.

Mukavaa toukokuun tiistaita kaikille, entisille ja uusille lukijoille - toivotaan, että saisimme vihdoin vähän lämpimämpiä kevätsäitä!


Maarit



29 kommenttia:

  1. Hauska listaus - pitäisikö minunkin...Ja tuttuja yhtymäkohtia: mm. mieheni on ollut Tilgmannilla nuorena lähettinä (Annankatu 18 ennenkuin T muutti Suomenojalle). Voi, muistan mainiosti Pukevan. Muutin Hesaan (tai Stadiin kuten nykyän sanotaan) v. 1988 ja Pukevahan oli muodin mekka tuolloin. Normandia myös tuttu, sillä miehen sisko asui monta vuotta Carougen kylässä lähellä Alenconia, jossa vierailimme usein kun lapset olivat pieniä. Teimme päiväretkiä mm. Mont Saint-Michelin luostarisaarelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai nyt kyllä meni vuodet sekaisin - siis 1978 muutin Hesaan...! Näköjään kommentteja ei voi muokata...

      Poista
    2. Tartu ihmeessä haasteeseen!
      Onpa hauskoja sattumia! Pukeva oli silloin se 'one and only' ja Teinitalo ja Seppälä siinä vieressä ensimmäisiä nuorten muodin paikkoja. Mont Saint-Michel oli vaikuttava saari monella tapaa ja muistan sen jännityksen, ehditäänkö päästä autolle ennen nousuvettä! Kyllä tekisi mieli lähteä sinnekin uudelleen...

      Poista
  2. Ihana seurata blogiasi, jota olen lukenut ja inspiroitunut niistä jo useamman vuoden ajan. Tiemme on kohdannut vuosituhannen alussa kun olin itsekin lähes 10 vuotta Lumenella. Sinulla on visuaalista silmää ja taito luoda positiivisuutta lukijoille. Aurinkoista kevään jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten arvaat päässäni alkoi raksuttamaan heti kiivaasti kuka mahdat olla? Siellä oli ja on ollut niin paljon ihania työkavereita!
      Kiitos niin paljon ilahduttavasta kommentistasi :)

      Poista
  3. Kivoja juttuja sinusta, mitä en tiennyt! Nimittäin itse olen syntynyt Oulaisissa ja muuttanut 9 vuotiaana Raaheen, joten samoilta hoodeilta, melkein:) No ilmankos synkkaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta <3 Pohjanmaan ja länsirannikon tyttöjä ollaan :)
      Kirjoitappas sinäkin tämä haaste!

      Poista
  4. Voi ihana Taiteilijan tytär, olisi kiva katsoa uudelleen. Mieheni taas osaa kaikki Hill street bluesin vuorosanat ulkoa, siis ihan oikeesti 😊. Kiva postaus ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä katsoa voiko sitä nähdä vielä jostain... Miten voi olla - onkohan miehillä jokin erityistaito...? Meillä osataan kaikki Kummelit ja muut sarjat - ja niitä myös hoetaan, heh.
      Ota Sari sinäkin tästä koppi - olisi kiva lukea sinustakin lisää taustoja <3

      Poista
  5. Olipa kiva postaus ja taas opin sinusta lisää. Minäkin mietin, että ei ole hurjan paljon ollut noita työnantajia minullakaan. Taidan olla sellainen jymähtäjä, että kun hyvä löytyy niin siinä pysytään :D
    Ihanaa iltaa sinulle Maarit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin itsekin vuosien mittaan että maailma menisi suorastaan sekaisin, jos olisi joutunut vaihtamaan työpaikkaa.
      Ja mitäpä sitä vaihtamaan, jos viihtyy - eikö vain!
      Mukavaa sunnuntaipäivää Outi <3

      Poista
  6. Kivoja juttuja ja joitakin samoja mieltymyksiä.
    Mukavaa viikkoa sinne ♥

    VastaaPoista
  7. Olipa kiva esittely sinusta. Jotain tiesin, mutta paljon opin uutta sinusta.
    Minä myös yritin tuossa katsoa Karppia ja samoin kävi kuin sinulla, jätin katsomisen, kun en saanut mumisemista selvää. Kaipasin suomenkielistä tekstitystä :)
    Miten muistitkin tuon Taiteilijan tyttären, se oli ihana sarja, ehkä siihen vaikutti sekin, että olen päässyt kuulemaan Nana Mouskoria Pariisissa.
    Ihastuttava postaus! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula - ja ota hei koppi tästä itsekin; vaikka sinullahan olikin työhistoria juuri blogissa ja oli kiva juttu sinusta, mutta tässä on monia muitakin muisteloja.
      Mistral's Daughter - kuuntelin nyt taas sen Youtubesta - video on vähän aikansa elänyt, mutta musiikki elää ja siksi varmaan jäikin mieleeni ikuisiksi ajoiksi! Taidan olla parantumaton romantikko...
      Mutta että olet ollut Mouskorin konsertissa, oli varmaan upeaa :)
      Mukavaa sunnuntaita <3

      Poista
  8. Löysin blogisi muutama vuosi sitten ja pidän blogistasi paljon, koska on yksinkertaisesti ihanan monipuolinen. Taitavasti käsittelet milloin matkustamista, ruokaa tai kosmetiikkaan liittyviä aiheita, unohtamatta sisustamista tai muotia. Visuaalisena ihmisenä rakastan kaikkea kaunista ja sitä blogisasi riittää. Teininä löysyin Teinitalon ja kadun toisella puolella oli Pukeva. Muistan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos valtavan paljon ihanasta kommentistasi <3
      Teinitalo oli jotain aivan uskomattoman upeaa siihen aikaan, aina uusimmat jutut - noh, varmaan siksikin kun nuorten muotia ei juuri ollut muualla. Sieltä joskus ostettiin, mutta usein haettiin ideat ja äiti auliisti ompeli kaikki muotikuteet :)
      Oi niitä aikoja!

      Poista
  9. Hill Street Blues oli teininä suosikki, taisin nähdä miltei kaikki jaksot. Pukevankin muistan, yksi sieltä ostettu paita pysyi kauan vaatekaapissa ja aina uudestaan otin sen käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun joku sanoo Hill Street Blues, alkaa korvissa soimaan heti se tunnari. Muistan miten oikein sydämessä sykähti, kun se alkoi soimaan ja silloin oli vain ja ainoastaan se. Ja ne tyypit oli niin ihania - koukussa olin minäkin.

      Poista
  10. Voi, mitkä muistot tulivatkaan mieleen! Pukevan mainososasto oli tuttu ja kuvaussihteeri Annu P:n (tyttönimi) kanssa oli ilo työskennellä. Annu oli ihan paras siihenkin aikaan!! Raili H. ja Riitta V. olivat myös aikoinaan Max Factorilla, tai ainakin tekivät töitä sinne feelancereina . Muistatko isot Pukevan muotinäytökset siellä tavaratalon alakerrassa? Vieraina oli silloin mm Vesku ja Anneli Sari.. Näytökset olivat jo kasarin puolella. Mutta Puck`sin ja Pukevan kuvaukset hoitivat mm.
    .Annu ja Vallu Pohtokari <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki muistan ne isot näytökset - nehän olivat lähes maailmanluokan tapaus siihen aikaan! Pukeva oli monella tavalla edelläkävijä ja oli upeaa myös työskennellä Jaarin perheen kanssa. Myös kauppaneuvos Jaari tuli tutuksi, sillä hänen suosikkiosastonsa taisi olla mainososasto ja hän kävi usein juttelemassa sekä kyselemässä mitä pidimme itse sen päivän Hesarin ilmoituksesta, mitkä oli usein etusivulla. Täytyy taas todeta, että oi niitä aikoja - ihanat muistot siitäkin kerrassaan.
      Annu oli lähin työkaverini ja muistan hyvin myös valokuvaaja Vallun.
      Yksi asia nyt jäi vaivaamaan mieltä - kuka sinä olet :) Mahdoitkohan olla Pukevan mallina? :)

      Poista
  11. Olen löytänyt blogisi hiljattain ja nauttinut jutuistasi vuosien varrelta. Aiheet kiinnostavat meitä tämänikäisiä ja tunnustan saaneeni sinulta vinkkejä mm pukeutumiseen.
    Tämä viimeisin juttu puhutteli nostalgiallaan - meitä yhdistää Pukeva - olin opiskeluaikana siellä ilta-, viikonloppu- ja kesätöissä myyjänä muutaman vuoden ajan 70-luvun lopulla ja 80- luvun alusssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ihan uskomatonta, miten monta entistä työkaveria onkaan löytänyt tänne blogiini. Me ollaan oltu samoihin aikoihin siellä, sillä taisin aloittaa Pukevassa -77 tai -78, ja siirryin sieltä silloiseen Noiroon v 1980.
      Kiitos paljon, oli aivan ihanaa että sinäkin jätit tänne kommentin! :)

      Poista
  12. Olipa kiva postaus, yritän tehdä saman listauksen joku kerta blogiini. Hill Street blues oli mun lemppari myös, joka jakso oli pakko katsoa :)

    Kivaa viikon jatkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen ihmeessä tämä, tätä oli kiva kirjoittaa koska samalla sukelsi muistojen syövereihin - niitä asioita ei noin vain tule muuten miettineeksikään. Seurailen koska kirjoitat :)
      Mukavaa sunnuntaita Sara <3

      Poista
  13. Tämä oli kiva postaus. On aina mukava lukea sun kokkauksista, matkoista ym. Ja kuvat ovat aina ihastuttavia. Tottahan toki muistan Hill Street Bluesin ja Taiteilijan tyttären 80-luvulta. Pukevassa ja Teinitalossakin tuli usein käytyä ostoksilla. Mukavaa toukokuuta sulle, Maarit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin ihanaa, että täällä lukijoissa on niin paljon oman ikäisiäni - tulee kivaa tarttumapintaa muistelujen myötä :) Pukeva on legenda muotmaailmassa ja muistan miten kauhealta tuntui silloin, kun se meni konkurssiin ja jäljelle jäi tyhjä kiinteistö. Onneksi muistot elävät!
      Kivaa viikkoa ja toukokuun jatkoa Marja sinullekin!

      Poista
  14. Todella kiva listaus. Taidan napata tän omaankin blogiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva ja kiitos Jonna :)
      Nappaa ihmeessä, näitä on mukava kirjoittaa - ja muistella <3

      Poista