keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Näin jaat peikonlehden

Peikonlehden jakaminen on helppoa ja onnistuu lähes pomminvarmasti.  Se on myös helppohoitonen kasvi, joka varsin niukalla mutta säännöllisellä hoidolla kasvaa ja rehottaa. Jopa niin, että se alkaa vähitellen kallistumaan toispuoleiseksi ellei sitä huomaa käännellä valon mukaan. Pitkät ilmajuuret kasvavat huikeiksi lonkeroiksi ja viistävät maata pitkin.  Tästä syystä peikonlehden jakaminen ja siistiminen on lähes välttämätöntä.

Ostin kolmisen vuotta sitten yläkuvan pienen peikonlehden. Istutin sen heti ensimmäisenä keväänä altakasteluruukkuun, jossa on helppo seurata sen kosteusmäärää ja huolehtia myös kastelusta vaivattomammin. Nuoren peikonlehden lehdet ovat vaalean vihreät ja muodoltaan tasaiset. 

Se kasvoi parissa vuodessa hurjasti, lehtien muoto sai iäkkäämmälle peikonlehdelle ominaiset kunnon 'sormet' ja uusia lehtivarsia kasvoi lähes silmissä. Olen istuttanut sen uudelleen entistä suurempaan ruukkuun ja laitoin vahvat tukikepit saadakseni sen pysymään paremmin ruodussa. Se olikin varsin haastavaa, sillä isolehtiset oksat painavat paljon ja se on edelleen himpun verran toispuoleinen. 

Lannoitan kasvuaikana viherkasveja joka kastelukerralla, mutta talviaikana silloin tällöin (muistaessani).

Olen leikannut ja jakanut tätä peikonlehteä jo kaksi kertaa, juurruttanut ja istuttanut niistä uudet viherkasvit. Vaikka sanotaan, että paras aika jakamiseen on kevät ja kesä, tein toisen jakamisen syksyllä ja se toimi ihan hyvin.

Näin peikonlehden jakaminen tapahtuu:

Leikkaa oksa poikki terävällä veitsellä vahvasta oksan taitekohdasta ns nivelestä.  Ota sellainen oksa, missä on muutama lehtivarsi mukana - eli ikäänkuin sivurunko. Pelkät lehtivarret eivät juurru - mutta ne ovat sellaisenaan kauniita maljakossa ja kestävät yllättävänkin pitkään.

Laita koko leikattu varsi maljakkoon ja vaihda vettä noin kerran viikossa. Juuret alkavat kasvaa noin kolmessa viikossa. Kasvattelin juuret alakuvan mustassa keraamisessa ruukussa ja laitoin sen kuvausta varten kirkkaaseen maljakkoon. Siitä näkyy miten hulppeat juuret ovat! Pistokkaan voi istuttaa myös suoraan multaan ilman juurrutusta, mutta silloin pitää huolehtia hyvin mullan kosteudesta; maljakkojuurrutus sopii itselleni paremmin.

Kun juuret ovat noin hyvällä mallilla, se voidaan istuttaa ruukkuun ja sille kannattaa laittaa heti alkuvaiheessa tukikeppi, koska niitä voi olla haastava saada myöhemmin siististi.



Jakaminen on varsin yksinkertaista ja näin saakin edullisesti uusia viherkasveja. Tämän pistokkaan lehtien pituus on noin 40 cm ja se on jo valmiiksi rehevän ja näyttävän näköinen. Nyt pitää miettiä vielä emokasvin siistimistä ja suurin probleema on saada vielä paksummat tukikepit ujutettua multaan niin että saan sen kasvamaan leviämisen sijaan korkeutta. 

Oletko sinä onnistunut juurruttamaan peikonlehtiä ja miten se sujui? 

Maarit

8 kommenttia:

  1. Mä ostin mun peikonlehden viime vuoden elokuussa. Se on kasvanut todella paljon. Kuten sanoit peikonlehti kasvaa lähes silmissä. En ole sitä vielä jakanut mutta sekin tulee varmasti eteen jossain vaiheessa. Oletko pyyhkinyt peikonlehden lehtiä jollain? Luin jostakin että banaaninkuorella pyyhkimällä lehtiin saa luonnollisen kiillon. En ole kokeillut. Mukavaa alkanutta lokakuuta sulle Maarit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Marja,
      Onpa jännä tuo banaaninlehti, en ole kuullutkaan asiasta, mutta sehän on luomukiiltoa :) Olen itse pyyhkinyt varovasti vain kostealla liinalla.
      Kiitos, samoin sinulle!

      Poista
  2. Minulla tuo hehkutettu banaaninlehdellä kiillottaminen johti lehtien homehtumiseen - en siis suosittelisi.
    - Kasvi suihkuun, siitä puhdas kiilto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatella etten ollut kuullutkaan siitä, mutta hyvä että jaoit tämänkin kokemuksen. Suihkutus on vanha hyvä keino!

      Poista
  3. Minä olen onnellinen jo siitä, että saan jonkin kasvin pysymään henkissä. Peikonlehdestä olen jo vuoden haaveillut. Nyt olen kaksi viherkasvia onnistunut pitämään hengissä pari kuukautta, joten ehkä vielä joku päivä saan oman peikonlehden <3
    Ihanaa lokakuun alkua sinulle Maarit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän on jo lähes uroteko, että ovat olleet hengissä noinkin kauan :) Toivotaan niille pitkää elämää. Olen lukenut, että liika kastelu tappaa kasvin varmemmin kuin liika kuivuus. Toki on kasveja, mitkä eivät kestä yhtään kuivumista eivätkä tokene sen jälkeen.
      Kivaa viikonloppua Outi <3

      Poista
  4. Floristi suositteli mäntysuopavedellä lehtien pyyhintää ja upea tuli��
    Jaettu on jo kymmenisen kertaa, ilmajuuret leikkaan pois eikä 6-vuotias kasvi ole moineskaan :D

    Olisiko mahdollista että tekisit postauksen eläkkeelle normaalia nuorempana siirtymisestäsi? Kiinnostaa kuinka mahdollistit sen, ja syyt. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäntysuopaliuos toimii mielestäni myös tuholaisten torjujana; olen ainakin itse suihkutellut sitä kirvoille hyvällä menestyksellä. Mutta kiinnostavaa tuo kasvin hoitaminen myös.

      Olen pyrkinyt pitämään tietyt asiat elämästäni omina, niin etten kirjoita niistä. Siksi en ole tästäkään kirjoittanut sen enempää. Sen verran voin toki kertoa, että olen ollut puolitoista vuotta jo virallisesti eläkkeellä, joten en jäänyt kovinkaan aikaisin pois työelämästä. Olimme suunnitelleet asiaa jo vuosikausia mieheni kanssa myös taloudellisesti. Iäkkäät vanhempani tarvitsevat aikaani ja myös lapsenlapset. Halusin toki enemmän aikaa myös itselleni :)

      Poista