sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Viikon varrelta - pieni ulkomaanmatka kotimaassa ja muuta

Joskus, kun tulemme mökiltä kotimaisemiin, ne muutamat päivät kuluvat kaikenlaisten asioiden hoitamiseen ja pihahommissa. Ihme juttu, miten paljon pölyäkin kertyy! Tällä viikolla olen tehnyt kaikkea muuta. Olen nauttinut kesäpäivistä hienoissa paikoissa. Olen hipsutellut kotona tekemättä mitään järkevää, lukenut kirjaa, selaillut lehdistä inspiraatiota. Yksi asia on silti, mistä ei juuri luovuta, ja se on hyvä ja terveellinen ruoka. Se nyt hoituu käden käänteessä sen kummemmin miettimättä. Ruokahommista sen verran, että tein hulihuli-marinadin kanan paistileikkeille ensimmäistä kertaa (ananasmehua, soijaa, kookossokeria, valkoviinietikkaa, tomaattipurettä, inkivääriä ja valkosipulia) ja siitä tuli niin ihanaa, makeansuolaista, että tein toisena päivänä isomman satsin pakkaseen joka otetaan mökille mukaan. Paistileikkeet on muuten parhaita grillaamiseen, koska niissä on vähän rasvaa mukana.

Löysin blogikaverini Tuulin Lumo Lifestyle -blogista kirjoituksen Lauttasaaressa olevasta Paviljonki rantakahvilasta ja päätettiin mennä äidin kanssa sinne lounaalle. Paikka on ollut siellä jo vuosia ja kolmisen vuotta sitten sitä remontoitiin. Siellä on erityisen hieno terassi ja oivallettu se tärkeä seikka, että on laitettu kaikki tuolit merelle päin, kuten pariisilaisissa kahviloissa. Monesti mietin, että se on todella pienestä kiinni, milloin paikasta tulee viihtyisä. Toki täällä on todella hienot nojatuolit ja koko värimaailma. Pullatiskillä on runsaasti vaihtoehtoja ja salaattien lisäksi pieniä valmiita annoksia.
Edessä aukeaa meri ja hiekkaranta aurinkotuoleineen, ja lapsille on iso kiipeily/leikkiteline. 





Vietin yhden päivänpuolikkaan myös pikkumökillä Kirkkonummella - vaikka kuivuus oli vaivannut sielläkin, oli se niin rehevän näköinen. Onneksi tonttimme on kallioinen, siellä ei rapistuneisuus tule esille niin pahasti kuin kotipihalla.


Ajelimme äidin kanssa perjantaina Mathildedalin ruukkikylään - tämä oli ollut suunnitelmissamme jo pitkään. Se reissu ei sitten mennytkään ihan ongelmitta. Posottaessamme Turunväylällä öljyn merkkivalo syttyi palamaan ja päähäni on taottu ettei silloin voi enää ajaa. No pakko oli ajaa lähimmälle huoltsikalle Lahnajärvelle ostamaan öljyä, joka onneksi oli parin kilometrin päässä. Ongelmasta tulikin suurempi, sillä se oli muuttunut kylmäasemaksi. Selvittelin asiaa miehen kanssa puhelimessa ja päättelimme, että sillä voi kyllä ajaa muutaman kilsan lähimmälle isommalle huoltoasemalle, sillä merkkivalo kertoi öljyn olevan minimissä, eikä se ollut vielä punainen varoitusvalo jolloin ei parane ajaa metriäkään. Lähes henkeä pidätellen ajettiin sinne, öljyä saatiin, osattiin kaataa oikeaan säiliöön ja voitiin taas jatkaa matkaa. Pientä nipistelyä vatsanpohjassa aiheutti se, että merkkivalo ei silti sammunut. Tilannetta hämmensi se, että olin olettanut miehen tarkistaneen autoni öljyt samalla kun oman autonsa. Mitä opin tästä: 1) tarkista öljyt aina ennen pidempää matkaa 2) pidä autossa öljypulloa 3) huolehdi itse öljyistä. 

Mathildedal oli ihana! Tykättiin molemmat ympäristöstä ja yllätys oli se, kuinka laaja alue oli. Kaikki niin kaunista ja siistiä, ja upeita vanhoja rakennuksia. Alueella on useita pieniä käsityöliikkeitä ja löysin miehelle kivan matkamuiston. Pienen käsintehdyn pöytäharjan, jolla voi sipaista murut pois kun on tehnyt voileipiä (minulla on kuulemma muruneuroosi, haha).  
Kävimme lounaalla rannassa hotellin yhteydessä olevassa ravintolassa. Emme olisi menneet mikäli se olisi ollut kansoitettu, mutta siellä oli vain pari ihmistä meidän lisäksemme, joten saattoi istua rauhassa - ja mehän istuttiin. Kuin olisi aika pysähtynyt, todella hyvää salaattia ja rauhallinen tunnelma. Voi olla, että korona on saanut aikaiseksi myös sen, että vältän yhä aktiivisemmin kaikkea tungosta ja hälinää. Se kun on muutenkin luonteessa. 











Näin upeat pelargoniat jäivät mökille. Ne on selvinneet hyvin kesän mittaan poissaolomme aikana ja kukkivat runsaina. Kotona sen sijaan on jalopelargonioita, sellaisia missä on pienet kukat. Niitä on tosi vaikea nyppiä ja niistä puuttuu rehevyys - taidan hankkia tätä lajiketta ensi vuonna molempiin paikkoihin. Valkoiset pelargoniat tai muut valkoiset kukkivat ovat tietysti ihania, mutta monet niistä kestävät aika huonosti kuivuutta ja myös sateita, koska tummuvat.




Äiti soitti eilen ja kiitti ihanasta 'ulkomaanmatkasta' <3.

Mitä teidän viikkoonne on sisältynyt? Nautitko helteistä vai joko riittää?

Maarit

14 kommenttia:

  1. On ihana nähdä miten otat äitiäsi mukaan eri matkakohteisiin.
    Aurinkoista jatkoa - molemmille!
    - Seijahannele

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on aina niin kivaa yhdessä, tykätään samanlaisista paikoista ja nautitaan samoista tunnelmista - se on vähintä mitä voin tehdä <3 Nyt kun ei voi vielä edes miettiä reissuja, nämä pienet pyrähdykset ovat tärkeitä.
      Kiitos samoin sinullekin ja kiitos mieltä lämmittävästä kommentistasi <3

      Poista
  2. Ihana sinä ja äitisi ja teidän perhe, aina niin ihania kuvia. Mutta vitsi mikä paikka tuolla Larussa, wow. Kuin ulkomailla todellakin. Mathildedalista olen kuullut paljon hyvää ja kuvat kyllä puhuu puolestaan. Kyllä Suomi on yhtälailla ihana maa matkailla. <3

    Sydämellistä kesän jatkoa Maarit. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun paljon kuvaa niin aina joku onnistuu joukosta :)
      Larussa on kaksi todella kivaa rantakohdetta, toinen on Paseo. Enemmän ravintolatyyppinen, mutta rento ja terassilta näkyy meri - käytiin just viikolla miehen kanssa siellä lounaalla Vespareissulla. Ja Mathildedal on hyvä retkikohde, kaunista ja vanhaa mikä nätisti entisöity. Matka vaan on pitkä, lähes 40 km pientä mutkaista tietä joka tuntui niin pitkältä että piti tsekata navi välillä, ja kun ei lukenut mitään koko paikasta ennenkuin paria kilsaa ennen.
      Suloista heinäkuun viimeistä viikkoa Tiia <3

      Poista
  3. Oi miten ihania reissuja teillä on ollut äitisi kanssa. Nuo ruukin maisemat todella näyttivät siltä kuin olisitte olleet Espanjassa tai Italiassa, niin kaunista!
    Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle Maarit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun kuvat on aina sellaisia fiilistelykuvia, rakastan noita puiden lehvästöjen luomia varjojen ja valon leikkiä, ja nehän eivät kerro paikasta mitään, mutta se tunnelma! :)
      Mukavia heinäkuun viimeisiä päiviä sinulle <3

      Poista
  4. Tunnustan, täällä on toinen muruneurootikko. :D

    VastaaPoista
  5. Tuo Larun kahvila on ihana, siellä ollaan istuttu moneen otteeseen tänä kesänä.

    Postastin juuri tänään Mathildedalissa blogiin. Oltiin toissa lauantaina ja viikonloppuna liikkeellä oli enemmän väkeä ja ravintolat täyden näköisiä kun tultiin. Päätettiinkin kierrellä ensin kylällä ja käydä välillä viiden kilometrin päässä siideripanimolla. Takaisin tullessamme oli väljempää. Kiva retkikohde. Matildankartanon puutarhassa haluaisin syödä keväällä omenapuiden kukkiessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä jäi osa käymättä, valkoisen kivirakennus ylempänä, koska oli niin kuuma ja äidille raskas kävellä. Mutta se ei haitannut, sillä rauhallinen lounashetki kruunasi päivän. Ongelma näissä paikoissa on tosiaan ruuhka, mistä en välitä yhtään. Usein lähdemmekin liikkeelle niin että ehdimme ennen ruuhkia, mutta nyt tuo öljyhässäkkä vei aikaa.
      Paikka on vain sen verran pitkän pikkutien takana, ettei ihan extempore tule lähdettyä, vaikka onkin vaivan arvoinen.

      Poista
  6. Hei Maarit, sinä sitten sovit aivan täydellisesti tuonne Paviljongin rantakahvilaan!! Se on kyllä tosi, että tuo ulkomailta tuttu asettelu tekee hyvän säväyksen - varsinkin, kun on merinäköala.
    Ihana on myös tuo kuva sinusta ja äidistäsi. Mikä lämpö ja onnellinen yhdessäolo <3
    Ja tiedätkö, eikös vaan mekin oltu viime viikolla ensimmäistä kertaa Mathildedalin ruukkikylässä, keskiviikkona. Todella viehättävä paikka, tosin heti puolen päivän jälkeen rupesi olemaan sellainen ruuhka, että lähdimme karkuun. Onneksi olimme aikaisin liikkeellä, että hetken sai rauhassa nautiskella paikasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Ehkäpä hakeudun tietoisesti paikkoihin, missä on hyvä mood ympäristönä ja värien puolesta, hih.
      Olispa ollutkin hauska sattuma jos oltaisiin osuttu samalle päivälle - olisikohan tunnistettu toisemme :) Toi ruuhka on viheliäinen monessa paikassa. Esimerkiksi Nuuksioon ei viitsitä edes yrittää mennä, koska siellä on kuulemma parkkipaikkakaaos - ei kiitos meille, vaikka olisikin niin hieno paikka vaikka mennä pikkutyttöjen kanssa. Onneksi on monia paikkoja ja varmasti hiljenee elokuussa.

      Poista
  7. Hei
    Helteet riittävät, kiitos vain! Päivät eivät niinkään ole olleet kestämättömiä vaan kuumat yöt. Kotia ei ole saanut viilennettyä mitenkään. Joten kiitti vaan jo riitti��������

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, yöt ovat tosiaan olleet raskaita, mutta täytyy myöntää että en ole pystynyt olemaan juuri yhtään auringossa päivisin, niin näännyttävää sekin on ollut.
      Tultiin juuri mökille ja sisällä oli +27. Ahdistus iski heti, mutta nyt kun alkoi satelemaan niin se raikasti ilmaa ja myös kunnon läpiveto alensi parilla asteella.
      Ihanaa heinäkuun loppua sinulle!

      Poista