maanantai 30. elokuuta 2021

Elokuun viimeinen viikonloppu mökillä

Vähän nihkeältä tuntui ajatus lähteä mökille tällä kertaa. Päivästä toiseen jatkuneet tuulet ja sateet eivät innostaneet edes miettimään mökkeilyä, etenkin kun olemme olleet siellä valtaosan kesästä. Mieli muuttui jo automatkalla pilvien jäädessä etelään matkan puolivälissä. Kohteessa paistoi aurinko täydeltä terältä - kerrankin kuten ennusteessa kerrottiin.


Aamut ovat olleet aurinkoisia ja mikä on mielestäni parasta, tyyniä. Olen käynyt uimassa. Olen istunut aamukahvilla sohvalla kroppaa auringossa lämmitellen, katsellut maisemaa ja ihmetellyt lintujen täydellistä hiljaisuutta. Lokit, tiirat, pääskyset, hanhet - mitään ei näkynyt enää. Joutsenet ovat tehneet muutamia lentokaarroksia lahdella ja eräänä iltana merikotka liiteli saalistuslennolla. Veneliikennettä täällä on muutenkin vähän, mutta sekin vähä on hiljentynyt. Muutama kalastusvene lipuu iltaisin maisemassa. Hiljaisuus ja pysähtyneisyys ennakoi syksyn tuloa.

Nyt on tattisyksy, olen lukenut ja lähdin itsekin etsimään niitä ihan ensiksi tähän oman metsätien varteen ja löytyihän niitä heti muutama. Toisena päivänä otin lenkille mukaan muovipussin ja veitsen, kaiken varalta. Sen verran pomppasin metsän puolelle, että sain pussin pohjalle muutaman. Näistä ollaan kokattu mielettömän hyvää tattirisottoa sekä bruchetat, kun menimme naapuriin kyläilemään. Molemmat sellaisia, mitä tehdään jatkossakin, nam.







Ihailen lenkillä näitä vanhoja kiviaitoja, mitä Merikarvialla piisaa. Seutu on kivistä, minkä huomaa myös veneillessä ja näillä seuduilla vain merkityt reitit ovat turvallisia.

"Merikarvian eläväinen rantaviiva ja saaristo on syntynyt maankohoamisen seurauksena. Kun mannerjään paino kymmenentuhatta vuotta sitten hellitti, alkoi lommolle painunut kallioperä kohota. Prosessi on hidas, mutta jatkuva. Maa kohoaa Merikarvialla noin 7 mm vuodessa eli noin metrin 140 vuodessa. Jääkauden jäljet näkyvät saaristossa ja rantaviivassa. Rannikolle on syntynyt sokkeloisia niemiä, lahtia ja salmia eli sunteja ja viikejä, kuten merikarvialainen sanoo. Maankohoaminen loitontaa mökkejä ja laitureita rantaviivasta. Pintaan putkahtelevat kivet kertovat väylien vaativan syventämistä. Tämä ilmiö on tyrnipensaalle mielen, sillä se saa alati uutta elintilaa. " Lähde: Merikarvian historia

Tyrnipensaissa on tänä vuonna marjoja, toisin kuin viime syksynä. Mutta meilläkin vain tietyllä alueella, niemenkärjessä ne ammottavat tyhjyyttään. Ne kypsyvät lähiviikkojen aikana ja silloin on puristusoperaatio tiedossa. Marjapensaissa on vielä jonkun verran punaisia ja mustia herukoita, ne kerään vasta juuri ennen lähtöä.


Ehkä kaikkein parasta on tällä reissulla olleet kuitenkin tyynet ja rauhalliset illat, ja saunomiset auringon laskiessa. Näitä hetkiä ja kuvia katselen taas kaihoisasti talven mittaan ja manailen itsekseni, että olisipa jo maaliskuu, talvi selätetty ja pääsisi taas mökille. Näin se vuodenkierto menee.



Länsirannikolta on saanut alkunsa Venetsialaisten vietto elokuun viimeisenä viikonloppuna. Muistan jo kymmenien vuosien takaa, kun asuimme Kokkolassa, että siellä vietettiin jo silloin näitä huvilakauden päättäjäisiä. Nyt tapa on laajentunut muuallekin, mutta huvilakausi ei pääty monillakaan vielä tähän viikonloppuun. Ei meilläkään. Istuimme pitkään auringon laskua seuraten laiturilla, ilma oli tyyni ja olo auvoinen. 



Tähän aikaan kaudesta mielessä on haikeutta, kun vähitellen mietitään syksyn hommia, mökin siirtämistä lepotilaan, uimaportaiden poistoa, aurinkotuolien siirtämistä säilöön, kukkamaljakoiden pesua ynnä muuta. Mutta vielä ei ole sen aika.

Maarit

tiistai 24. elokuuta 2021

Piha syyskesällä ja tunnustus

Olen varmasti kirjoittanut tännekin, että pihamme on hivenen onnettomassa kunnossa, koska kaikki (tai ne muutamat) kukat kukkivat jo alkukesästä ja loppukausi on melkoisen ankea. Emme silloin noin 20 vuotta sitten tehneet pihalle mitään erityistä suunnitelmaa yksinkertaisesti budjettisyistä. Istutimme omenapuun ja pari syreeniä, jotka loistavat ihanasti joka vuosi, mutta nekin kesäkuussa. Pieni aidan vierustalle oleva kukkapenkki tehtiin, mutta hivenen liian kapea ja nyt jää omenapuun varjoon.

Sundae Fraise

Kesän vaihtuessa elokuuhun päätin vain yhtäkkiä, että nyt hommaan hortensiat ja ostin kolme erilaista, jotka sain vihdoin tänään kaikki istutettua. Sanon vihdoin siksi, että jouduin poistamaan sitkeää nurmikkoa kahden alta, ja se kävi kyllä vähintäänkin työstä. Miten ihanalta ne näyttävät jo nyt. Tuntuu kuin koko piha olisi herännyt uuteen kukoistukseen. Miten ihmeessä en ole aiemmin hankkinut niitä, pohdin tänäänkin.
 
Olen tänä kesänä tehnyt valtavasti puutarhatöitä vanhempieni pikkumökillä, ehkä se sama moodi on jatkunut sitten kotona ja siitä inspiroituneena innostuin laittamaan täälläkin paikat kuntoon. Esimerkiksi oltiin eilenkin äidin kanssa siellä kolmisen tuntia muokkailemassa kukkapenkkejä ja kun pääsin kotiin, jatkoin hommaa täällä ja sain viimeisenkin hortensian maahan. Siellä pikkumökillä on menossa kukkapenkkien vähentämisprojekti, koska isot kukkapenkit ovat liian työläitä. 

Vanille Fraise


Muutamia ruukuissa kukkivia kesäkukkia on vielä jäljellä ja niitä hoidan aktiivisesti lannoittamalla edelleen ja nyppimällä kuihtuneet lehdet ja kukat pois. Tämä vaaleanpunainen Pirkka-hortensia korvasi jo kuihtuneen, keväällä hankitun hortensian, ja siirsin sen sisäänkäynnin viereen. Saatan laittaa sen maahan syksyllä, vaikka tiedän etteivät nämä ruukkuversiot välttämättä talvehdi. On sekin parempi kuin heittää se roskikseen. 


Tämän annansilmä-murattiruukun toin mökiltä tänne muurin päälle 'lainaan' - en muistanutkaan miten kaunis ja herkkä kukka tuo annansilmä on. Se vaan roskaa aika lailla ja vaatii päivittäistä kuivien nyppimistä.

Männyn rungossa kiipeilee köynnöshortensia



Orvokit olivat kesällä aivan kuolemankielissä kuivuudesta ja sitten taisivat saada liikaa vettäkin jossain vaiheessa. Sitä karsittiin silloin reippaasti ja nyt olen nppinyt kaikki kukkineet ja nipsaissut siemenkodat pois, ja näin kivasti se loistaa edelleen.


Terassin päädyn laatikoissa on jalopelargoniaa ja se on kyllä ollut pettymys. Se näytti kukkakaupassa hienolta, mutta sen kukinnot ovat pieniä ja hentoja, ja niitä on todella vaikea nyppiä sillä mukana lähtee helposti viereisetkin kukat. En tykkää tästä niin paljoa että laittaisin sitä uudelleen eli taas jatkuu sen kestävän, kukkivan ja kauniin kukan metsästäminen, joka viihtyisi laatikossa. Olisko teillä vinkkejä tähän? Paikka on etelään eli aurinkoinen, mutta myös tuulinen.


Kiviröykkiön päällä kasvaa hienosti monennlaisia kivikkokasveja, joista suurimman osan olen tuonut pikkumökiltä. 



Nämä korkeissa ruukuissa pelargonioiden kanssa olevat isolehtiset muratit on niitä, mitkä pidin maljakoissa talven yli. Eli laitoin muutaman oksan kukkamaljakkoon ja vaihdoin vettä silloin tällöin. Ulkomuratit eivät kestä sisällä kokemukseni mukaan, mutta maljakossa ne selviävät lähes poikkeuksetta erinomaisesti. Nyt ulkona ne ovat juurtuneet monista kohdista ja kasvaneet todella reheviksi.
Kirjoitin muuten tästä aiheesta tässä jutussa sekä täällä, jos haluat lukea lisää.


Ja sitten se tunnustus. Sitä ei taida moni tietääkään, että kaiken kauneuden, sisustamisen, kosmetiikan ja ihanien vaatteiden ohella intohimoni on myös kompostin hoitaminen. Meillä on kompostit sekä kotona että mökillä, johon keräämme kaikki haravointijätteet ja muut pihalta tulevat eloperäiset roskat. Tässä on kottikärryllinen muhevaa multaa menossa hortensioiden juurille. Tulee jotenkin valtava onnentunne kun näkee mitä on saanut aikaiseksi. 
Olen monesti miettinyt, että puutarha-ala olisi voinut olla toinen ammattinikin. Nyt onneksi saan tehdä sitä niin paljon kuin haluan.

Pienillä muutoksilla sain mielestäni paljon aikaan. Tämän enempää mitään isoa tuskin teemme, koska on nuo mökitkin hoidettavana. Koska hortensioiden lehdet tulevat melko myöhään, laitan niiden alle vielä sipulikukkia vehreyttämään ja tuomaan varhaiskeväistä kukkailoa. En voi puhua silti väri-ilottelusta, sillä kelpuutan vain valkoisia tai vaaleanpunaisia, korkeintaan ripauksen sinistä.

Maarit

keskiviikko 18. elokuuta 2021

Eläinkuosissa kohti syksyä

Juuri nyt myrskyää niin, että on vaikea uskoa enää kesäisten ilmojen paluuseen. Toki toivotaan niin, sillä eihän elokuu ole vasta kuin himpun yli puolivälissä. Silti laitoin tänään jo muutamia kesävaatteita pyykkikoriin, keräsin toiseen pinoon kirppikselle meneviä ja katsoin muutamia syksyisempiä yläosia ja farkkuja esille. 
Joissakin lehdissä on jo ollut esillä jo syksyn vaatetrendejä, outoja värejä, outoja vaatteita ja yhdistelmiä, jotka eivät ainakaan ensipuraisulla kolahtaneet. Oma suhtautumiseni trendeihin on ehkä enemmänkin soveltava, tartun joihinkin yksityiskohtiin tai päivitän asuani jollain ajankohtaisella asusteella. 
Luin ilokseni, että myös eläinkuosit pysyvät kuvioissa mukana ja niitä löytyy kaapistani muutamia. Siispä niillä voi asustaa ihan hyvällä syyllä, olipa kyseessä käärme, leopardi, seepra tai muu. 



Paita: Zara

Ohuen ja ilmavan kietaisupuseron juju on leveissä manseteissa, jotka saavat lepattaa rennosti auki. Paita on sirolinjainen, peittää sopivasti takapuolen ja on kiva leveämpien farkkujen kanssa.

Kengät: ATP Atelier

ATP Atelierin leokuvioiset avokkaat on monta monta vuotta vanhat ja ovat jääneet vähän lenkkareiden jalkoihin. Mutta silti näille on ollut aina tilausta silloin tällöin klassikkoina, näistä en luovu.


Pienen, vyöhön kiinnitettävän, leopussukan löysin second handinä Helsingistä Préportesta. Ehkä parhaimmillaan tykkään eläinkuoseista tämän tyyppisissä asusteissa, pienenä yksityiskohtana. Kuvan liskosandaalit ostin tänä kesänä Mangosta.

Huivi: ThreeM (*saatu)
Tämä Three M -huivi on tällä hetkellä suosikkini - se on kooltaan varsin iso, mutta silti ihanan ilmava. Huivi on helppo kietaista kaulaan lämmittämään ja menee myös pieneen laukkuun. Syksymmällä näen tämän pehmeiden neuleiden asusteena ja väri sopii lähes kaikkien kanssa mitä kaapissani on.

Käärmekuvioinen, nahkainen olkalaukku on suosikkini muutaman vuoden takaa. En ole yleensä suosinut kuosillisia laukkuja, mutta tässä kuvio toimii hyvin, etenkin jos muu asustus on yksinkertainen, tämä toimii katseenvangitsijana. Laukku on kompakti, mutta todella tilava ja monilokeroinen sisältä. Nyt on taas aika ottaa tämä käyttöön. 

Laukku: DayEt (*saatu)

Aikamoinen eläintarha on kehittynyt omaan kaappiini - miten teillä, toimiiko eläinkuosit? Rakastatko vai onko täysin no-no? 

Maarit

sunnuntai 15. elokuuta 2021

Kotimaista kauneutta herkälle iholle

/ sisältää testaukseen saatuja pr-tuotteita /


Keräsin tähän kirjoitukseen kolme kiinnostavaa suomalaista ihonhoitosarjaa, jotka elävät tämän päivän hengessä. Ne on kehitetty ja valmistettu Suomessa ja tuotteissa kiteytyy herkän ja helposti reagoivan ihon kotimainen osaaminen. Yhteistä näille on tietynlainen yksinkertaisuus, mahdollisimman vähän eri raaka-aineita eli on käytetty vain niitä mitkä on tieteellisesti todettu hyväksi herkälle iholle. Nyt ollaan muutenkin siirtymässä monivaiheisesta ihonhoitorutiinista yksinkertaisempaan. Paljon puhutaan myös ihon suojamekanismin vahvistamisesta, etenkin herkällä ja punoittavalla iholla, pre- ja probiooteista. Ihoa ei tulisi myöskään ylihoitaa ja näin mahdollisesti aiheuttaa lisää iho-ongelmia. Kasvohoidossa käydessäni minullekin on kerrottu, että ruusufinnistä ja couperostasta kärsivää ihoa ei saisi hieroa lainkaan, koska se voi aktivoida niitä, vaan painella lymfahoidon tyyppisesti.

Poimin juttuun näytteinä saamiani uutuuksia, jotka edustavat näitä ajan hermolla olevia ihonhoidon suuntauksia ja ennenkaikkea ovat suomalaista kosmetiikkaa parhaimmillaan.
Tuotteet on kolmessa eri hintakategoriassa: alle 10-20 e (Murumuru), 20-30 e (Favora) ja 39-69 e (Circulove).


Circulove - fermentoitua, vastuullista ihonhoitoa

Uusi kotimainen 100% vegaaninen ja luonnonmukainen sarja on kompakti, vain neljä tuotetta sisältävä ravintorikas sarja kaikenikäisille. Circulove haluaa vähentää kulutusta ja tehdä ihonhoidosta mahdollisimman helppoa. Ihon oman mikrobiomin luonnollista tasapainoa vahvistavat tuotteet sopivat myös kaikkein herkimmälle iholle. Sarjan filosofia on "less but better" ja on ajan hermolla siinäkin mielessä.
Sarjan minimalistinen ihonhoito-ohjelma sisältää neljä monitoimituotetta:

DAY Suojaava päivävoide SK 20 30 ml
SMOOTH Hoitava kasvoöljy 30 ml
CALM Hoitava kasvo- ja silmänympärysseerumi 30 ml
WASH puhdistusöljy kasvoille 30 ml
 
Circulove on puhdasta luonnonkosmetiikkaa ja nämä ovat sen tärkeimmät raaka-aineet:

Probiootit ja prebiootit, jotka vahvistavat ihon omaa mikrobiomia (mm. fermentoitu kaura, puna-apila, hopeapaju, puolukka ja tapioka)
Ruokatuotannon ylijäämästä hyödynnetyt marjat: vadelma, mustaherukka ja mansikka sisältävät runsaasti antioksidantteja sekä välttämättömiä rasvahappoja (omega, GLA)
Elintarviketasoiset, puhtaat ja hoitavat luonnon öljyt, kuten Camelina öljy Suomesta
Tuotteiden raaka-aineista keskimäärin 85 % tulee Suomesta ja Circuloven verkkosivuilta löytyy jokaisen raaka-aineen alkuperä ja hinnat https://eu.circulove.com/products/.

Pakkaukset ovat täysin biohajoavia ja niissä käytetystä kierrätysmuovista 30 % on kerätty valtameristä poimitusta roskamuovista. Tuotteet on pakattu käytössä käteviin 30 ml pumppupakkauksiin - arvostan sitä, kun tuotteet saa pakattua näppärästi meikkipussiin!

Itselläni on ollut testattavana superpehmeä ja hellävarainen Puhdistusöljy, joka poisti täydellisesti meikin. Käytän sen verran tummasävyisiä meikkivoiteita ja bronzeria, että näkee hyvin jos vanulappuun jää jotain rippeitä. Ihoa ei kiristänyt yhtään, kun huuhtelin öljyn pois kasvoilta. Toinen tuote, minkä sain PR-näytteenä testattavaksi, on hoitava kasvoöljy. Se on sopivan ohutta öljyä, silti ravitsevan tuntuista ja mielestäni sopii mainiosti myös sekaiholle. Olen usein korvannut voiteenkin hyvällä öljyllä, sillä öljy tekee lähes poikeuksetta kaiken: kosteuttaa, pehmentää, heleyttää, tasoittaa näkyviä ryppyjä.


Apteekkikosmetiikkasarja Favora - hellävaraista herkälle iholle

Kotimainen Favora-sarja on kehitetty herkkäihoisille ja kaikille niille, jotka arvostavat arjessaan laadukasta ja toimivaa ihonhoitoa. Aiemmin sarjassa oli perustuotteita, mutta parin vuoden aikana se on kasvanut uusilla, mielenkiintoisilla uutuuksilla ja on nyt varteenotettava herkän ihon hoitosarja. 

Ensin pieni tietoisku herkästä ihosta, sillä sitäkin kysytään usein. Mikä tahansa ihotyyppi voi olla herkkä. Tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi punoitus, kutina, kuumotus ja/tai kiristävä tunne. Ihon herkkyyteen vaikuttavat muun muassa perinnölliset taipumukset, elintavat ja ilmastolliset tekijät. Herkän ja helposti reagoivan ihon hoidossa avainasemassa ovat rauhoittavat, suojaavat ja vahvistavat tuoteominaisuudet.

Favora-tuotteet sisältävät tarkkaan valittuja, puhtaita ainesosia, joita iho tarvitsee voidakseen hyvin. Lyhyet ainesosaluettelotkin sen kertovat: tuotteet sisältävät vain sen, mitä herkkä iho tarvitsee voidakseen Koko Favora-sarja on kehitetty yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa. Pakkausten Allergiatunnus takaa, että tuotteet eivät sisällä hajusteita, väriaineita tai muita yleisesti herkistäviä tai ärsyttäviä ainesosia. Erityisesti tuoksuyliherkät on huomioitu Favoran tuotekehityksessä. Favora-sarjaan kuuluu 18 tuotetta.

Kesän mittaan testaamistani tuotteista valitsin tähän juttuun nämä kaksi: Kosteuttava ja suojaava päivävoide SK30 ja Rauhoittava ja kosteuttava seerumi.
Tämä on kohtuuhintainen parivaljakko herkän ihon hoitamiseen. Päivävoiteessa on kostetuttavaa betaiinia ja E-vitamiini suojaa ja vahvistaa herkkää ihoa. Voide imeytyy nopeasti, iho tuntuu pehmeältä ja on mitä parhain aurinkoisten päivien kosteusvoide, kun tarvitaan aurinkosuojaa. Voiteen alle laitettava seerumi on hyvin imeytyvää ja sen sisältämä (oma suosikkiraaka-aineeni) hyaluronihappo täyteläistää ja kosteutta lisäämällä auttaa vähentämään näkyviä ryppyjä.


Muru Muru - lähituotettua suomalaista luonnonkosmetiikkaa

Sarjan takana on kotimainen yritys Naviter, jonka erityisosaamisen alue on herkän ihon hoito ja luonnonkosmetiikan valmistus. Yritys valmistaa itse myös muutamia raaka-aineita, joten kyseessä on todellinen lähikosmetiikka. Muru Murulla on luonnonkosmetiikan sertifikaatti Fi-Natura, joka kertoo kuluttajille tuotteen luonnollisuudesta, ekologisuudesta ja eettisyydestä. Fi-Natura on suomalainen voittoa tavoittelematon luonnonkosmetiikan sertifiointiyritys.

Muru Murussa käytetään ihonhoidon tähtiraaka-aineita kuten hyaluronihappoa, betaiinia, glyseriiniä ja vitamiineja. Nämä ovat ihoa kosteuttavia ja kirkastavia aktiiviaineita, jotka tuovat iholle sen kaipaavaa hehkua ja heleyttä. Suomen luonnosta saatavat mehukkaat raaka-aineet hellivät herkkää ihoa kuten antioksidanttinen vadelmavesi, ruusunmarja- puna-apila- ja nokkosuute.  

Näitä olen käyttänyt: 
Normaalin ja kuivan ihon kasvovoide Rosehip Glow on tehokosteuttava ja ihoa heleyttävä voide sekä yöksi että päiväksi. Pidän tästä ajatuksesta, että yksi ja sama hoitovoide sopii ympäri vuorokauden - se on yksinkertaista ja ennenkaikkea vastaa tämän päivän vaatimuksiin.

Anti Stress kasvoöljy on mehukas yhdistelmä marjojen voimaa. Ihoa hemmottelevat kosteuttava ja kirkastava ruusunmarjaöljy, antioksidanttinen vadelman siemenöljy sekä ihoa pehmentävä viinirypäleen siemenöljy antavat lisätehoa ihonhoitoon. Kun iho tuntuu kuivalta, öljy on erinomainen keino antaa sille ravitsevuutta ja pehmeyttä.  Kasvoöljyä voi sekoittaa myös voiteen sekaan tuomaan lisää hoitavuutta.



Ovatko nämä sarjat tuttuja ja mitä tuotteita olet itse mahdollisesti käyttänyt? Onko luonnonkosmetiikka lähellä sydäntäsi?

Maarit


sunnuntai 8. elokuuta 2021

Elokuinen juhlalook ja helppo kampaus

En stressaa yleensä ollenkaan juhla-asujen kanssa, sillä olen aina pyrkinyt siihen, että kaapissa on myös siistimpiä vaatteita. Pari iltapukua löytyy myös, muttei niille ole ollut vuosiin käyttöä (tokkopa enää mahtuvat päällekään, enkä kyllä sovitakaan niitä).  Minulla on mustat ja valkoiset siistit housut, molemmat leveälahkeisia sekä muutama laadukas tunika, joita miksailen eri tavoin juhliin. Samoilla elementeillä saatan lähteä vaikkapa syömään eli liian juhlava ei tämäkään asu ole.

En tee mitään erityisiä kampauksia enkä varsinaista juhlameikkiäkään. Pidän siitä että tyyli on ikäänkuin sama, mutta hieman juhlavampi. Olen todennut, että näin selviää paineetta lähtöhetkellä. Hieman twistiä hiuksiin ja sopivasti koruja, käsilaukuksi pieni versio ja sirot kengät - näillä juhlittiin menneellä viikollakin.


Tällä hetkellä kiinnostaa huolettomat hiukset, joissa on muutama rento irtokiehkura kehystämässä kasvoja. Hiukseni on leikattu rikotusti ja se mahdollistaa kiehkuroiden tekemisen sivulle. 

Teen kampauksen näin: suihkutan hiuksiin lämpösuojan ja laitan kevyesti muotovaahtoa eritysesti hiusten juureen ja etuhiuksiin. Kuivaan ne ensin pää alaspäin lähes kuiviksi ja sen jälkeen Remingtonin Hydraluxen-kihartimella vetelen niitä taipuisiksi ja kuivaan kunnolla. Tästä kihartimesta löytyy aiempi volyymi-juttu täältä, jos haluat lukaista.
Olen siirtänyt jakausta alemmaksi, jolloin pääliosasta tulee pöyheämpi. Lopuksi pyöräytän molemmilta sivuilta isot osiot niin ikään Remingtonin Pro-Luxe -pyörökihartimella - vain yhdet molemmille puolille. Tällä saa kivoja, isoja ja pehmeän rentoja suortuvia (olen kirjoittanut myös tästä tekniikasta aiemmin vuonna 2017, kuvia ja tietoja löytyy täältä).
Lopuksi suihkutin kuivashampoota hiusten juureen, niin että ne saivat kuohkeutta ja laitoin hyvin alas niskaan ponnarin. Sitten pöyhin vielä takaa hiuksia ja vedin hiukan löysemmälle muutamia kohtia. 






En tosiaan stressaa tuntitolkulla laittamista, sillä otin aamupäivällä pari eri yläosaa esille ja vajaa tunti ennen lähtöä kokeilin kumman laitan päälleni. Tämä kaverilta ostettu silkkitunika tuntui tällä kertaa paremmalta, koska laiton saman henkiset sandaalit jalkaan. Puoli tuntia meni hiusten laittamiseen ja meikkaamiseen, mutta kynsiä en ehtinyt lakata eikä sekään vaivannut :)

Asukuvat otettiinkin sitten melko arkisesti kodin alaovella, sillä unohtui kokonaan kuvata juhlapaikalla. No, sehän ei haittaa, sillä pääasiassa oli ihastuttava serkun tyttö Anna, jonka ylioppilasjuhlia vietimme iloisissa merkeissä Parkvillan kartanolla viime viikolla.  Oli ihanaa nähdä, miten määrätietoinen, järkevä ja sosiaalinen hän on - kaikki niin tärkeitä ominaisuuksia elämässä pärjäämiseen.





Olisi mukava kuulla miten sinä pukeudut juhlaan - oletko armoton stressaaja, mietitkö päivätolkulla eri vaihtoehtoja vai ratkaisetko rennosti asusi?

Maarit

keskiviikko 4. elokuuta 2021

Kesän suosikkiasusteeni



Huomasin tässä eräänä heinäkuun päivänä, että minullahan on ollut aina tietyt asusteet päällä, kun olen lähdössä pois kotinurkista. Mitään sen kummempia menemisiä ei ole ollut kuin muutamat lounaat ystävien ja äidin kanssa, kaupassa käyntiä ja muuta. Silti olen pyrkinyt laittamaan jotain vähän ekstraa päälle, ihan ihanien kesäilmojenkin vuoksi. Tajusin, että tapani asustaa on muuttunut parin viime vuoden aikana. Pukeuduin ennen yksinkertaisemmin enkä suonut samalla lailla ajatuksia asustamiselle. Liian usein sujahti jalkaan farkut ja lenkkarit. Miksi, kun kuitenkin kaapissa oli kaikenlaista? Enpä tiedä. Laiskuus vaiko epävakaisemmat ilmat; sillä on kyllä merkitystä.

Kun kesä on ollut niin lämmin, ei ole tarvinnut miettiä kerroksia sen enempää ja jopa jalatkin ovat tottuneet paljastaviin sandaaleihin. Ostin alesta alakuvien liskokuvioiset matalat sandaalit ja niistä tuli heti suosikit niin housujen kuin mekkojenkin kanssa. Nämä ovat sirot ja korottomina todella hyvät kävellä. Erityiset niistä tekee ohuet hihnat ja solmut ja tietysti kuviointi. Kivan kepeät ja lakatut varpaankynnetkin näkyvät (näitä en voi edes pitää huolittelemattomissa jaloissa).


En ole juurikaan käynyt shoppailemassa kaupoissa, mutta niillä parilla kerralla, kun kiersin Ison Omenan ja tein Helsinkiin pienen piipahduksen, tein toisenkin todella hyvän löydön. Nämä harmaanvihertävät Zaran kevyet lenkkarit sopivat omiin väreihini loistavasti, sillä vaatteissani on paljon neutraaleja luonnonvärejä. Valkoiset yksityiskohdat antavat raikkautta ja miten ihanasti käyvät valkoisen asun kanssa, kuten tuon ystävältä saadun valkoisen pellavamekon kanssa, josta muutama kuva tässä kirjoituksessa. Tennareissa on pehmeää kangasta ja mokkaa sekä hyvä kumipohja, ja erityisesti pidän niiden sirosta ilmeestä. Supermukavat jaloissa ja riittävän vilpoiset kesän lämmössäkin.





Alla oleva pitkä villa-pellavahuivi on Nizzan tuliainen yli kymmenen vuoden takaa. Se oli aika hintava ja muistan miten mietin ties kuinka kauan raaskinko ostaa sitä. Ihastuin niin sen pehmeisiin väreihin, mitkä eivät oikein kuvatessa pääse oikeuksiinsa. Huivi on utuinen puuteriroosa ja kanttaukset vaaleaa toffeen väriä ja kirjailujen lisäksi koristeena on messingin värisiä himmeitä paljetteja. Kannatti sijoittaa. Tätäkään en ole käyttänyt jostain ihmeen syystä paljoa, mutta nyt olen ottanut sen paraatipaikalle ja sujautan aina kassiin kun lähden jonnekin.



Iso näyttävä sormus yksinään sormessa inspiroi tänä kesänä. No sitähän ei voi pitääkään silloin kun on sormikasaika, mutta nyt se on mitä parhain kesäasuste. Sitäpaitsi se on ainoa mikä nivelrikon muhkuroimiin sormiin mahtuu, koska sormus on säädettävä.
Olen aika tarkkana korujen kanssa, mikä sopii minkäkin kanssa. Jos on näin iso sormus, korvikset pidän mielellään yksinkertaisina, muttei välttämättä pieninä. Isot, ohuet kullanväriset renkaat toimivat aina.



Tänä kesänä varpaan kynsissä on ollut joko heleää Mavalan vaaleansinistä tai Kikon roosanruskeaa. Yllätyin itsekin miten hyvin viihdyin tuossa sinisessä ja kuinka se sopi monenlaisten vaatteiden kanssa yhteen riitelemättä. Kikon lakka on jo toinen pullo ja sitä olen käyttänyt pitkään - saa nähdä koska pääsee taas hypistelemään niiden edullisia ja hyviä meikkejä Espanjaan. Toivottavasti ensi vuonna!


Kesän alelöytö on myös tämä silkkisen tuntuinen, mutta joustava alustoppi. Sitä on jo tarvittu tuulisella ilmalla löyhien paitisten ja mekkojen alla. Väri on beigempi kuin mitä kuvassa näkyy ja se on mitä kaunein ihoa vasten. Tämä väri ei myöskään näy vaaleiden vaatteiden läpi koska on niin lähellä ihon sävyä. 


Tämä tänä kesänä hankittu virkattu niinipussukkalaukku on näkynyt kuvissani kesän mittaan tiheään. Paras kesälaukku mitä tällä hetkellä minulla on. Se on kevyt ja kassia on mukava kantaa koska on pehmeä. Sinne myös mahtuu paljon tavaraa tarvittaessa. Suosikki jo nyt.


Pienillä muutoksilla, asusteita vaihtamalla saa kivasti uutta ilmettä asuihin. Asusteet tekevät viimeisen silauksen ja olen huomannut, että jos päälläni on vain paitis ja farkut, olo on aika arkinen. Korvikset korviin, sormus sormeen ja huivi heilumaan - niin on jo paljon puetumpi fiilis.

Käytättekö paljon asusteita ja onko jokin erityisen kiva ja toimiva mikä on ollut paljon käytössä?

Maarit